Kuuntelen aamulypsyä tallivuoron sattuessa. Huhtikuussa oli pakko keskeyttää rehumestarin toimet, kun Jaajo kertoi haluanvansa tietää enemmän meistä kuulijoista, kulutuksestamme ja elintavoistamme. Tervetuloa  Suomi Popin sivuille avautumaan. No minähän menin ja tutkin mistä on kysymys ja mitä tämän takana on.

Kysely oli harmiton, ehkä vähän tavallista rohkeampi, mutta paljolti samoja asioita siellä udeltiin kuin mitä Kantar TNS tai Taloustutkimus utelevat panelisteiltaan tai  liittävät omnibus-tutkimusten  yhteydessä taustoiksi. Vastaamisen kävi anonyymisti ja paneeliin sai liittyä  jos halusi – näppärä tapa saada nuoria aikuisia paneeliin. Siitä pinnat.

Koska Lypsy-analyticsiä ei löydy  vielä verkosta googletin Suomi Tutkan. No sehän oli kuten muistin  Sanoman kuluttajapaneeli, jonka tarkoituksen kerätä panelisteilta tietoja median käytöstä,   sekä palautetta mainonnasta ja markkinoinnista. Nyt näemmä myös kuluttamisesta.  Vaivojen palkaksi voi tienata jopa kympin kuussa. Vastaa paljon  – tienaat enemmän. Sivuilta löytyy kattava käyttäjäsopimus, jossa vastaajia kehoitetaan rehellisyyteen sekä kerrotaan Sanomien rajoittamattomasta materiaalin käyttöoikeudesta. Ja hei  – kyselyitä voi tupsahtaa myös ”kolmansilta osapuolilta” – vaikka mainostajilta ja Nepalta.

Nepa Insight onkin Sanoman alihankkija Suomi Tutkassa,  joka ylläpitää paneelia todellisena  koneenkäyttäjänä. Ruotsalaisen Nepan piti markkinoille tullessaan haastaa vakiintunut ja Nepan mielestä pölyttynyt toimiala uudella ja raikkaalla analytiikalla.  Nyt se tuntuu kilpailevan Questbackin ja Cintin kanssa tutkimusten mahdollistajana alihankkijana.  Nepan sivuilta  löytyy palvelukonsepti asiakaspaneelien rakentamiseksi. Nepa  Median myyntipuheessa luvataan ”yhdistää paneelidataa myyntidataan ja on-line käyttäytymiseen – näin saadaan aikaiseksi uudenlaista näkemystä”. Minusta tästä saisi myös hyvia aineksia Ylen some/data-illan kauhisteluun.  Joku huutaisi jo tietosuojavaltuutettua apuun.

Kun Cint  Ab tuli markkinoille 10 vuotta sitten, oli liikeideana  välittää otoksia medioiden asiakaspaneeleista  tutkimustarkoituksiin ja ottaa fyrkat välistä. Sille naureskeltiin. Kukapa haluaisi ostaa vinoa tai ei-edustavaa dataa. Ei naureskella enää.  Määrä korvaa laadun ja yritykset puuhastelevat omien asiakaspaneeliensa kanssa entistä innokkaammin.  Kansainvälisillä tutkimuksen keskustelufoorumeilla väitellään pitääkö tutkimusdatan olla tilastollisesti merkittävää saatikka edustavaa – riittääkö jos se on ”relevanttia”? O tempora, o mores – totesi Cicero.

PS. Olisiko mahdollista tilata Anni Hautala presentoimaan?  Jaajo ja Perälä kun eivät pysy asiassa, mutta story telling olisi vahvaa.