Kansanvallan triathlon on alkamassa.  Vuoden sisällä edessä ovat kunta-, maakunta- ja  presidentinvaalit.  Kuntavaaleihin on aikaa seitsemän viikkoa. Puolueet ovat ajamassa vaalivankkureitaan asemiin. Ehdokkaiden haku sujuu vaihtelevasti. Suurissa kaupungeissa on runsauden pulaa kun taas pienemmillä paikkakunnilla on kaikki kivet  käännettävä listojen täyttämiseksi.  Puoluekokoukset ja –risteilyt on pidetty , joten ulospäin yhtenäisesti ollaan valmiita taistelemaan kuntavaalien voitosta vaan mistä voitosta?

Kenestä suurin kuntapuolue ?

Vuoden 2012 vaaleissa Kokoomus oli äänimäärällään 21,9 % selvästi suurin kuntapuolue.  Kakkoseksi kipusi SDP 19,6 % ja  Kepu oli kolmantena  Sipilän käännettyä suunnan  18,7 %. Nyt SDP  paistattelee kyselyiden kärjessä 21,6 %  valtakunnallisella kannatuksella viimeisessä HS-gallupissa, mutta hei  kyse  on eduskuntavaalien kannatuskyselystä.  Kuntavaalit ratkaistaan  noin 300 kunnassa. Toki kysymyksen asentaa muuttamalla saadaan  ennustetta tarkemmaksi.  Viime kuntavaaleissa  Taloustutkimus mittasi parhaiten  Kokoomukselle  20,9 %, TNS   taas SDP:lle  20 % ja RI Kepulle   18,6 % lukemat  – lähellä oltiin.

Kuka kahmii eniten valtuutettuja?

Kun media irvii Keskustan huonoa vaalitulosta Helsingissä, helposti  unohtuu, että joka kolmas valtuutettu on valtakunnallisesti  keskustalainen.  Anu Vehviläinen  kertoi  Kunnallisalan Kehittämisalan (KAKS) seminaarissa 15.2. Keskustan tavoittelevan vähintään tuota 33 % valtuutetuista.  Ihmeitä pitää tapahtua mikäli SDP  tai Kokoomus kaventaisivat oleellisesti tuota Kepun  1300 valtuutetun etumatkaa.  Tähän asetelmaan eivät  mielipidekyselyt ylety .  Normaalit yli  2000 otokset eivät anna riittävää tarkkaa kuvaa edes maakuntatasosta.   Taloustutkimuksen  yli 10 000 vastaajan Suomi Tänään aineisto antaisi suuntaa, mutta aineisto on kerätty pitkin vuotta.  Uskon, että maakuntakohtaisia erilliskyselyitä kuitenkin nähdään.

Kuka osaa keskittää ?

Vihreät saivat valtakunnallisesti neljänneksi eniten ääniä 8,5 %,  mutta valtuutetuissa tuli turpiin RKP:ltä  paikoin 480-323, vaikka RKP:n  kannatus oli vain 4,7 %. Toki Vihreiden kannatus kasvaa sitä mukaan  mitä kauemmaksi  erämaat jäävät.    Vihreät panostavatkin   suuriin kaupunkeihin ja Helsingissä valta saattaa vaihtua Kokoomukselta Vihreille.  Tämä povaavat  valtakunnallisten tulosten  tarkemmat analyysit pienellä varauksella. Erillistutkimus Helsingistä tehdään varmasti.

Eli ei  se äänten määrä vaan ehdokkaiden määrä. Tässä Perussuomalaistenkin tulos oli selvästi Vihreitä tasapainoisempi tuottaen  lähes 1200 valtuustopaikkaa.  Jos  Persut keräisivät edes tuon EK-kyselyiden  9-10 % kannatuksen niin Bottalla voitaisiin taas juhlia,  ehkei  jytkyä mutta nytkyä eteenpäin kuntapuolueena.

Onko maineella  väliä?

Pitkin talvea on putkahdellut  esiin tutkimuksia puolueiden yleisistä mielikuvista.  KAKSin  teettämän tutkimuksen mukaan kaikki kolme suurta puoluetta ovat käytännössä yhtä  kyvykkäitä  hoitamaan kunta-asioita: KOK 42 % SDP 41 % ja Kepu 40 % vastaajista. Puolueiden  yhdessä TNS Kantarilta tilaaman  imagotutkimuksen mukaan Kokoomus on petrannut vahvasti ylimielistä kuvaansa.  Kepun teflonpinta kestää vieläkin, mutta SDP kipuilee uudistumiskykynsä kanssa – siihen ei uskota. Käänsikö Lahden kokous lehden äänestäjien mielessä – epäilen ettei aika riitä.  Mutta kuten  Antti Rinne totesi  KAKSin tilaisuudessa, kuntavaalit ovat myös valtakunnallisen politiikan väliarvio. Siinä  oppositio asema voi tuottaa hyvääkin  tulosta.

Helmikuun alussa Performindin  julkistaman globaalin selvityksen mukaan 78 %  yritysten  sponsorointipanoksista  palaa pelkkiin osallistumismaksuihin. Tapahtumamarkkinoinnin analytiikkaan erikoistuneen Performindin  tilastot käsittävät  yli 10.000 sopimuksen tiedot  kolmen vuoden ajalta.

Rahaa itse tapahtuman  täysimittaiseen aktivointiin ja markkinointiin ei  asiantuntijoiden mukaan jää tarpeeksi . Näin täysi hyöty jää saavuttamatta.  Tarvittava lisäpanos olisi yksi lisäeuro kutakin sopimuseuroa kohden. Tämä  toteutuu harvoin.   Yksi syy on toki budjettien  koko,  ne ovat yhdeksässä tapauksessa kymmenessä alle 100.000 dollaria. Neuvotteluissa ei saada puristettua hintaa juurikaan alaspäin.

Sponsoroinnilla  halutaan vahvistaa brandia ja tavoittaa oikeat kohderyhmät

Yritykset haluavat vahvistaa brandinsä tunnettuutta, profiilia, mainetta sekä harkittavuutta juuri oikeassa kohderyhmässä.  Myös  tuotesijoittelussa ja uusien tuotteiden lanseerauksessa nähdään sponsoroinnin avaavan mahdollisuuksia.  Kolmanneksi tärkein syy  hypätä sponsoriksi  on juuri oikean yleisön tavoittaminen ja näkyvä läsnäolo. Yhdysvalloissa yhteisöllisyys  onkin  tärkeämpi  sponsorikriteeri  kuin Euroopassa.

Sponsorointi ja tapahtumamarkkinointi on vahvassa kasvussa  tarjonnan monipuolistuessa

Monikanavaisuus ja yleisöjen pirstaloituminen edellyttää  uutta ajattelutapaa.  Naapurissamme  Ruotsissa  tapahtumamarkkinointi  ja sponsorointi  rohmuaa jo 27 %  suuresta markkinointikakusta ja se on IRM:n  tilastojen mukaan  selvästi suurin media.  Suomessa mainonnan neuvottelukunnan mukaan  tähän kuluu  noin 20 %. Taistelu ansaitusta mediasta kiristyy . Tapahtumiin osallistuminen on mainiota polttoainetta  sisältömarkkinointiin ja sosiaaliseen mediaan. Sponsorointiin käytettiin Suomessa 2015 noin 200 M€, joten kasvuvaraa on.

Festarit  ja erikoisuudet rokkaavat

Performind selvitti 10 avaintekijän avulla eri sponsorointikohteiden panos/tuotosta. Isot urheilu-ja kulttuurikohteet  tuottavat hyvän näkyvyyden ja korkeat hyötypisteet, mutta pisteet maksavat. Puolta edullisemmin jopa parempaan  vaikuttavuuteen voi päästä hyppäämällä tarkasti kohdennetulle festarille tai räätälöityyn vaikkapa Tubeconin kaltaisen tapahtumaan.  Pian alkavien Lahden MM-hiihtojen  myönteinen yllättäjä on mielensä pahoittajan Metsäkatsomo, jonne liput on jo myyty loppuun.

Riittääkö hopeapaketti?

Tapahtumajärjestäjät toki pyrkivät tarjoamaan  avaimetkäteen- paketteja, jotka myyntipuheessa mahdollistavat vaivattoman sponsoroinnin ja kohtuullisen näkyvyyden.  Pelkkä peruspanos harvoin lennättää  sponsoriraketin maaliin Suunnitelmallista lisäpanosta niin rahaa kuin  henkilöresursseja tarvitaan, jotta täydet brandihyödyt  saadaan irti.  Jos näin ei  tehdä niin  pahimmassa tapauksessa tapahtuman lippuja jaellaan viime tingassa puolitutuille ja toivotaan isoja kävijä- /katsojalukuja – entä sitten?