Toimet, joilla edistetään siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin ovat vahvasti esillä valtakunnallisissa medioissa ja päätöksenteossa. Monet asiantuntijat – muun muassa Sitran Mari Pantzar – visioivat Suomesta tuulivoiman kultamaata. Vision mukaan jopa 70% Suomen energiantuotannosta voisi perustua tuulivoimaan. Maan hallitus kannattaa tätä kehitystä. Elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kepu) nosti Ylen Ykkösaamussa vihreän energian esille.  Hyvältä siis näyttää asenneilmasto valtakunnantasolla. Kiinnostuneita  rakentamaan ja jo rakentaneet ovat mm. Ikea, Google ja Heineken omine yhtiöineen. Käynnissä on 20 hanketta käsittäen noin 500 voimalaa. Urakkaa riittää, sillä tuulivoimalla tehdään  nyt 1000 megawatin sähköt kun ydinvoiman tuotanto on yli 20-kertainen 22000 MW. Tuulivoiman valta-asemaan on nykytasolla vaikea uskoa.

Helsingin Sanomat nostikin viikko sitten esille paikalliset hankaluudet, eli ollaanko paikallistasolla yhtä innokkaasti siirtymässä vihreään energiaan?  Ei siltä vaikuta ainakaan kotikunnassani Orimattilassa. Saksalaisen  Abo Windin hanke pysähtyi tarvittavan kaavamuutoksen torppaamiseen. Melu- välke- ja näköhaitat sekä epäusko hankkeen kannattavuuteen sai kaupungin hallituksen pysäyttämään hankkeen ainakin toistaiseksi. Yhtiön lupaamat kymmenien miljoonien investoinnit,  kiinteistöverotuotot ja mahdolliset työpaikat  eivät siis painaneet yhtä paljon kuin käsitykset  ympäristöhaitoista. Sinänsä mielenkiintoinen ratkaisu muuttotappiokunnassa, jossa tuloja etsitään kissojen ja koirien kanssa.

Mksi usein käy näin? Koko yhteisön kannalta hyvältä vaikuttavat hankkeet torpataan usein tunteella. Kaikki muistavat muutaman vuoden takaisen Guggenheim-museon tyssäämisen. Moni läpimennyt hanke on ollut täpärällä. Lahdessa muistetaan hyvin Sibelius-talon hanke, joka hyväksyttiin yhdellä äänellä – nyt sitä kaikki kiittelevät. Monesti kyse on ollut tiedon tai ainakin oikeanlaisen tiedon puutteesta.

Pohdimme ex-kolleega Pasi Holmin kanssa, mikseivät hankkeiden omistajat selvitä hyvin aikaisessa vaiheessa, millaisia uhkia kuntalaiset näkevät hankkeissa. Tai millaista tietoa tarvittaisiin faktapohjaisen näkemyksen rakentamiseen. Jos tätä ei  ole tehdä, on melko varmaa, että ensimmäisessä julkisessa tiedotustilaisuudessa tulee pataan. Hankkeiden vastustajat kun tuppaavat olemaan aktiivisia ja asiaan vihkiytyneitä. Syntyy väittely hankkeen vastustajien ja puuhamiesten välillä, josta muut kuulijat toimivat lähinnä mykkänä yleisönä. Esimerkiksi tuulivoimahankkeiden takana olevien yritysjättien rahkeet riittäisivät laadukkaan mielipidetutkimuksen tekemiseen. Myös kunnat voisivat kotisivuillaan aktivoida kuntalaisia kertomaan näkemyksistään erilaisten DIY-ohjelmien   kuten Webropolin tai Formsin avulla. Nyt ABO Wind lupasi tehdä  kyselyitä kaavoitushankkeen käynnistyessä. Ei tarvitse – kaavoitusprojekti ei  edes käynnisty.