Lääkkeitä digiähkyyn?

Emilia Kullas tarttui 2.5. Markkinointi ja Mainonnan kolumnissaan markkinointipäättäjien digituskaan. Lisäksi hän haastoi lukijoita täydentämään, jos hänen digimarkkinoinnin toimittajien listastaan puuttui vielä toimijoita.

Haluaisimme tuoda esiin pari mielestämme aika olennaista huomiota tähän nostoon nähden:

Digimarkkinoinnista on syntynyt uusi alue markkinoinnin, mainonnan, viestinnän, myynnin ja IT-teknologian välimaastoon. Se ei historiallisesti kuulu minkään toimialan tontille. Nyt tätä tyhjiötä pyrkivät täyttämään omilla konsepteillaan, työkaluillaan ja käsitteillään kaikki mahdolliset aiheeseen liittyvät toimijat, kukin oman lähestymiskulmansa mukaisesti. Sinänsä tämä on ihan sama prosessi, joka tapahtuu aina teknologian harppausten luodessa ”uutta tilaa” eri toimialojen välille. 

Ei uudessa tilanteessa ole mitään erityisen hämmentävää, jos yrityksellä on jäsentynyt kuva asiakkaistaan ja siitä, mitä se haluaa heille tarjota, minkälaiseen tulevaisuuteen se haluaa ohjata asiakkaansa. Kyllä markkinakuvan ja oman strategian löytäminen on edelleen välttämätöntä. Nyt se kuva ja näkemys pitää vain päivittää digitaalisen markkinoinnin aikaan ja tarjoamiin mahdollisuuksiin. Eli, ei voi lähteä purkamaan tilannetta eri toimittajien työkalut ja kikat edellä. Niillä on kaikilla eri käsitteet ja tavoitteet, jotka eivät välttämättä ole mitenkään yhteismitallisia. Yrityksellä itsellään pitää olla oma jäsentynyt kuva asiakkaista ja siitä, mikä rooli meillä on heidän tulevaisuutensa rakentajana. Sitten on kohtuullisen helppo poimia työkaluja ja uusia kikkoja testattavaksi sekä arvioitavaksi – omien tavoitteiden kannalta.

Ja siitä Emilian lista-haasteesta: ei kannata unohtaa markkinatutkimusta. Se on juuri se työkalu, jonka avulla rakennetaan omaa tilannekuvaa ja pelikirjaa, myös digimarkkinoinnin aikana. Mitä nopeammin maailma muuttuu, sitä useammin ja ennakkoluulottomammin tilannekuvaa pitää vain uskaltaa päivittää.

Juha Aalto                                                                      Jukka Rastas

Suomen Markkinointitutkimusseura                             ESOMAR

puheenjohtaja                                                               kansallinen edustaja

PS. Jukka toimitti yllä olevan vastineen M&Mn toimitukselle pari viikkoa sitten. Emme ole nähneet sitä julkaistun. Voi olla, että se on mennyt ohi mediaviidakossa. Ehkä joku tutkimusseuran yli 200 jäsenestä on tämän jossain nähnyt. Saa jakaa vaan ei ole pakko, Samppa Linnaa lainatakseni.

Missä viipyvät eurovaali- ennusteet – tässä tulee!

Kuluneella viikolla sekä HS että YLE ovat julkaisseet kannatuskyselyt. Molempien uutinen oli, että Persut ovat nouseet ykköseksi ja Kepun pudotus jatkuu. Näitä tuloksia ei pelätty Kepun digitaalisessa tupaillassa, joka peukutti Kepun hallitusneuvotteluihin.

Taloustutkimuksen Tuomo Turja totesi viisaasti, että tulokset ovat tyypillisiä vaalien jälkeisiä tuntemuksia. Voittajien puolella on mukavampi olla kun häviäjien. Tiedä sitten, miten SDP:n jatkuvaa kannatuksen laskua tulisi tulkita vaalivoitonkin jälkeen.

Minua hämmästyttää, ettei yhtään näkyvää arviota ole tehty eurovaaleista- YLEn Pirjo Auvinen viittasi Kokoomuksen tentissä, että yhden paikan menetys on tulossa – lähde jäi epäselväksi. Ennusteen tekemisen luulisi olevan helppoa, koska on vain yksi vaalipiiri. Toisaalta vaalien epäkiitollinen ajankohta ja sekava esillepano voi jättää monet kansalaiset puutarha- yms. askareisiin. YLEn vaalistartti oli lähinnä sekavaa hälinää Helsingin Kampista ja päällehuutelua illan vaalipaneelissa. Tällä ei haasteta kansalaisiten kiinnostusta, kun sitä verrataan dieselautojen mahdolliseen kieltoon tai hoitajamitoitukseen.

Tohdin heittää tässä oman ennusteeni. Analyysi perustuu tällä viikolla julkaistujen kannatusmittausten keskiarvoihin sekä valistuneeseen veikkaukseen. Tämä menetelmä antoi muuten EK-vaaliessa minun ennusteelleni virhesumman 5,0 kun viimeisen HS-gallupin virhesumma oli 8,2, ja YLEn 7,0. Todistaa siis vanhaa totuutta: kukin kannatusmittaus kuvastaa tiedonkeruuajankohdan tilannetta. Jatkoin siis ennusteessani Persujen nousun seuraamista ja SDP:n laskun trendiä – muiden kannatuksen pidin lähes ennallaan.

Mutta nyt siis 26.5. pidettävien vaalien tuloksen arvailuun. Suomi valitsee 13 euroedustajaa Brysseliin. Matemaattisesti runsaalla 7,5 % kannatuksella saa vamasti yhden edustajan läpi. Mitä ”ylijääneet” äänet sitten tuottavat on vaikeasti ennakoitavissa Mikään puolue tuskin kerää 22 % äänistä, jolla tuo kolme edustajapaikkaa toteutuisi. Ja miten tuo ryhmä ”muut” vaikuttaa tulokseen – Ahvenanmaan äänet menevät RKP:n piikkiin? Tässä ennusteeni:

KOK 3, PS 3, SDP 2, Vihreät 2, Kepu 1, Vas 1 RKP 1.

Miksi näin? Persujen anti-eulaiset äänimagneetit toimivat ja kansa antaa sympatiaa hallitusneuvotteluissa ”syrjityille” persuille. Kokoomus on aina ollut vahva europuolue. Lisäksi vanhat istuvat ehdokkaat jatkavat. SDP:n laskeva kannatus ei tuo kolmea paikkaa. Vihreät kannattajat ovat aktiviisia ja näkevät EUn merkityksen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kepun laskuvire jatkuu, eikä Paavokaan ole hakemassa eurokriittikojen ääniä. Vasemmistoliitto saa pohjakannatuksellaan yhden paikan Kyllösen sekoilusta huolimatta. Sama sekoilu vie kristillisten ainoan paikan. Niin ja RKP – ruotsinkielen puolesta rivit yhtenäisenä haetaan se yksi paikka kuten ennenkin.

Äänestysprosentti ja eri puolueiden ydinkannattajien äänestysinto on täysi arvoitus. Siksi tämäkin ennuste on paremmikin viihdettä. Älä ota sitä vakavasti. Hyvää äitienpäivää.