Tänä syksynä minua ovat kummastuttaneet feature-toimittajat ja samanmoiset toimitukset. Ainakin Hesarissa tällaisia on. STT:n sivuston mukaan Feature-jutun alussa ei tarvita uutista. Sen sijaan tärkeää on tarina ja sen juoni. Eli onko tämä sukunäköä tutkimusalan Story Telling -hypeen? Ketäpä nyt luvut kiinostaisivat – mielummin kiva tarina.

Biden vs. Trump ottavat yhteen ensi yönä. Mielenkiintoista nähdä miten loanheitto onnistuu Korona-varotoimenpiteet ja mikin mykistys huomioiden. Viimeisimmät kyselyt antavat valtakunnallisesti Bidenille 51,4 valtakunnallisen kannatuksen ja Trumpille 42,8 % . Mitä tuo puuttuva 5 % on? Uutisoinnissa unohdetaan usein vaihtoehtoehdokkaat Näitä ovat Liberaalien Jo Jorgensen ja Vihreiden Howie Hawkins. Heillä ei ole mitään mahdollisuuksia saada valitsijamiehiä, mutta protestiääniä he vievät molemmilta pääehdokkailta. Neljä vuotta sitten näiden ehdokkaiden poissa-olo vaankieli osavaltioissa olisi voinut muuttaa koko vaalituloksen.

Mediassa vallitsee meillä Suomessa vakaa epäluulo mielipidekyselyihin. Ainakaan Ylen asiaohjelmissa Pyöreästä Pöydästä Aamu-tv:n jälkipörssiin kyselyihin ei luoteta. Kaikki ei-tutkijat ovat varmoja, ettei vielä pidä nuolaista. Parempi on luoda hyvä tarina, että kaikki on vielä mahdollista – Trumpin loppukiriä pelätään. Tämä siitä huolimatta, että mm. Hesari on ansiokkaasti painottanut osavaltiokohtaisia tutkimuksia ja niiden vaikutuksia tulokseen. Financial Timesin mukaan Bidenilla on melko varmasti 279 valitsijamiestä kasassa Trumpin 125 vastaan. Eli jos vaikka kaikki epävarmat osavaltiot menisivät Trumpille hän ei saavuttaisia Bidenin etumatkaa. Sellaiset osavaltiot kuten Michigan, Pennsylvania ja Wisconsin, jotka viimeksi menivät hiuksen hienosti Trumpille ovat noin 5 % marginaalilla menossa Bidenille. Usein sotkua aiheuttanut Floridakin on ”demokratisoitumassa” 29 edustajan voimin. Osmo Soininvaara on tehnyt Excel-harjoituksia joiden mukaan Biden voisi kestää vaankieliosavaltioissa kolmen prosentin kannatuslaskun – jopa paikoin viiden – silti vaalit voittaen.

Veikkasin neljä vuotta sitten Hilary Clintonin niukkaa voittoa. Muutaman tuhannen äänen voittomargiaali ruostevyöhykkeeltä käänsi valtakunnallisen voittajan kakkoseksi. Nyt focus on seurannassa ollut osavaltiotasolla. Ja vaikka kilpailu onkin hieman kiristymässä, niin ilmaan heitetyt tutkimusoljet – straw polls – kertovat niin voimakkaasta puhurista Bidenin suunnasta, ettei Trumpin voittoa voida ennakoida. Koronaa kun ei kahdessa viikossa tapeta, eikä taloutta – Trumpin ässää – saada pikaisesti nousuun.