Kuukausi: helmikuu 2021

Kolmatta jytkyä odotellessa?

/ Juha Aalto / Jätä kommentti

Kyllä oli niin sekavaa etenkin aamulla tuo YLEn uusimman kannatusmittauksen uutisointi. Ensin kerrotaan, että SDP on Suomen suosituin puolue ja todetaan, että Perussuomalaiset ovat menettäneet kannatustaan 3,1 %. Mutta jo seuraavassa lauseessa toimittaja jo toteaakin, ettei tätä mittausta voi verrata edelliseen. Miksi sitten tehtiin tuo graafi jossa EK-kyselyn tulosta verratttiin KV-kyselyyn? Samaa saagaa jatkoi Anna Lehmusvesi heti uutisten jälkeen. Kokoomus ja PS haastavat demarit! Merkittävin tulos meinasi jäädä piiloon. Vuoden 2017 vaalien alustilanteeseen nähden prosenteissa ovat Demarit taas kärjessä 20,4 (20,3) ja Kokoomus kolmas 18,3 (18,4). Mutta viime vaalien kolmonen Keskusta sai nyt vain 12,9 % kannatuksen. Persut ovat 18,8 % kannatuksella kakkospaikalla. Mutkat suoristaen Kepu ja PS ovat vaihtaneet paikkaa!

Timo Soinia lainaten ”melonille ja omenalle ei sovi samankokoinen lippahattu” eli miksi verrata kuntavaalikyselyä EK-kyselyyn. Kuntavaaleissa äänestetään useimmiten henkilöä, jonka äänestäjä tuntee ja on samaa mieltä hänen jostakin paikallisesta avainkysymyksestä – jäähallin rakentamisesta kyläkoulun sulkemisesta, tai on tuttu lasten korisharkkojen vetäjä Rotary veli… Joten en hurmaantuisi kenenkään puoluejohtajan lehtihaastattelusta ollaan siinä sitten vaikka missä vermeissä. Tämä alla oleva listaus on relevantti. Eli listassa on nyt viisi kärkipuoluetta ja luvut YLE KV-kyselystä helmikuussa 2021-YLE KV-kysely Tammikuussa2017- sekä Kuntavaalitulos 2017.

YLE 2/2021-YLE 1/2017- Kuntavaalitulos 2017

  1. SDP 20,3-20,4-19,4
  2. PS 18,8-8,8-8,8
  3. KOK 18,3-18,4-20,7
  4. Kepu 12,9-19,0-17,5
  5. Vihreät 11,4-13,7-12,5

Eli tammikuussa 2017 kyselyt olivat noin prosentin päässä vaalituloksesta, pois lukien Kokoomus +2,3 % ja Kepu – 1,5 %. Eli jos poikkemat ovat 1-2 % sisällä niin kolmen kärki on vielä auki, mutta Kepu ja Vihreät ovat jo mitallikamppailujen ulkopuolella. Voittolappua en vielä tohdi ostaa ja troikka on täysin auki. Odotettavissa on myös runsaasti alueellisia kyselyitä, jotka hämmentävät varmasti niin mediaa kuin äänestäjiä. Kokoomus avasi jo pelin kertomalla johtonsa vankistuneen etenkin vihreisiin ehkä yllättäen Helsingissä.

Kevään Kuntavaaleissa on kuitenkin monta ”palkintosarjaa” ikään kuin Emma Gaalassa: Luokat ovat:

  1. Suurimman valtakunnallisen äänimäärän kerännyt puolue
  2. Eniten valtuutettuja kerännyt puolue
  3. Eniten kannastustaan absoluuttisesti nostanut puolue
  4. Eniten suuhteellisesti kannatustaan nostanut puolue
  5. Kunniamaininnat: Pormestari kisojen voittajat (Helsinki,Turku;Tampere)
  6. Parhaan selityksen tappiolleen antanut puolue

Joten ”jännän äärellä” (sana inhokkini) ollaan.

Hyvästi sanomalehtien viikko – tervetuloa uutisten viikko!

/ Juha Aalto / Jätä kommentti
Sanomalehdet ovat lukijoista luotettavia

Tänään alkoi Uutisten viikko. Minulla on ilo huomenna avata Kuivannon Koulun 6. luokan oppilaille uutismaailman saloja ja mediakriittisyyttä. Vanha Sanomalehtiviikko on pessyt kasvonsa ja nyt keskitytään oleelliseen – millaiset uutiset ovat oikeita ja luotettavia ja miten ne tunnistaa fake newsista.

Tärkeä todistuksen antaja on hiljan valmistunut KMT 2020. Sanomalehdet ovatkin jo hehkuttaneet että liki jokainen Suomen 15 vuotta täyttänyt lukee sanomalehtiä (suora lainaus maakuntalehdestä). Hieno uutinen kertakaikkiaan. Suomalaiset ovat uutisten suurkuluttajia sadat tuhannet – jopa miljoonat – seuraavat uutisia valtakunnalisista ja maakunnallisista paperi ja digilehdistä.

Nimenomaan kansa lukee uutisia eri kanavista. Esimerkiksi paperista Hesaria lukee päivittäin 626.000 lukijaa. Se on paljon sillä lehden levikki on 203.400 kappaletta. Viidessä vuodessa levikki on laskenut 50.000 kappaletta. Digi-lukijoita on viikossa keskimäärin 1,5 ja maksavia digitilaajia 260.000 (2019). Maakunnissa ei mennä aivan samaan tahtiin. Esim. Savon Sanomilla on 107.000 ”paperilukijaa” ja 153.000 ”digilukijaa”. Erilaiset talousalueet, maksumuurit ja resurssit tuottaa laadukasta digiä selittävät poikkeavia kehityskaaria.

Nykyinen KMT antaa selkeän kuvan eri mediabrandien kyvystä saavuttaa yleisöjä. Muistan vielä ajan kun rinnakkain tutkittiin paperi- , verkkonäköis, digi- ja mitä lie -lehtiä. Samoin kyselyt siitä, montako numeroa viimeisistä lehden X ilmestyneestä numeroista muistaa lukeneensa lienee historiaa. Kun keskiverto kansalainen räplää puhelintaan yli 200 kertaa päivässä ei muisti aina pelaa mitä mediaa tuli milloinkin seurattua.Monivaiheinen NettiKMT on nykyaikaa. Saman tyyppisellä konseptilla on toimittu Britanniassa jo vuosia. Mainostajalle ja mediatoimistoille tämä on helpotus.

Palataan vielä tuohon lukemistapaan. 25-44 vuotiaat seuraavat lähes 100 % uutisiaan digistä. Paperilehden heavy-userit löytyvät – ei mikään yllätys – 65-vuotta täyttäneistä senioreista, joista 80 % nauttii uutispuuronsa paperiversiosta. Kaipolan paperitehtaan sulkemisilmoituksen jälkeen moni kysyi, eikö suomalainen lukijakansa kuluta riittävästi kotimaista sanomalehtipaperia. Edellä esitetyn valossa sanomalehtien paperiversiot ovat vuosikymmenn päästä harvan eliitin tai perinnejoukon valinta. Kaukana ovat ne ajat, jolloin sunnuntain Hesari ei mahtunut postiluukusta ja Kärkimedia-lehtien etusivun ilmoituksella Juhlamokan tarjous K-marketeissa tavoitti jokaisen savun Hankoniemeltä Utsjoelle.

Huomenna lueskellaan siis Etelä-Suomen Sanomia oppilaiden kanssa. Viime keväänä yksi veijari leikkasi koko sivun mallitytön kasvoihin silmänreiät ja irvisteli uudella naamalla jonkin aikaan – että sellainen käyttöliittymä.