IRO Research on ostanut 19.5. Makery Oy:n liiketoiminnan. Vajaan puolen miljoonan liikevaihdolla toiminut tappiollinen Makery on erikoistunut elintarvikealan tutkimuksiin. Yritysostolla IRO lähtee vahvasti haastamaan Kantar TNS Agria sekä Taloustutkimuksen kuluttajatutkimusta, joka perinteisesti on tehnyt paljon töitä niin kaupalle kuin teollisuudelle.
IRO on uinut vastavirtaan supistuvilla tutkimusmarkkinoilla. Joku saattoi ajatella, että liikevaihto tai tulos kääntyisi laskuun Markku Martikaisen myytyä IROn Keski-Suomalaiselle muutama vuosi stten. Näin ei ole käynyt, vaan yritys on tehnyt vajaan 4 millin liikevaihdolla yli 20 % käyttökatetta. Kainalossa tosin toimii lievästi tappiollinen Tietoykkönen.
Yhtä kaikki nopeasti laskien IROn liikevaihto Makery ja Tietoykkönen mukaan lukien nousee tänä vuonna yli viiden miljoonan. Näin IRO ohittaa Innolink Researchin liikevaihdon, joka näyttää jämähtäneen 4,8 miljoonaan. Yli viiden millin vaihdolla aletaan kolkuttelemaan sekä Taloustutkimuksen sekä mahdollisesti lähivuosina Kantar TNSn liikevaihtoa, etenkin jos Kantarin liikevaihto jatkaa laskuaan 20 prosentin tahtiin. Vai onko kyseessä hetkellinen Korona-kuoppa? Taloustutkimus näyttää löytäneen puolestaan hyvän kombinaation ostamansa Inspiransin kanssa toiminallisesti ja tuloksellisesti.
Vuoden 2020 Koronasta näytetään tulosten valossa selvityn hyvin. Asiakkaat tuntuvan taipuneen etäbusinekseen. Tosin vuoden 2020 alku elettiin vielä normioloissa ja kesän jälkeen kaikki näytti hetken normalisoituvan. Joka tapauksessa perinteisten tutkimusyritysten liikevaihto supistui selvästi ja henkilöstömäärät ovat laskeneet. Syyt on moneen kertaan todettu: digitalisaatio ja erilaisten datalähteiden monipuolinen käyttö. Tutkimusala ei ole yhtä pääomavaltainen kuin se oli vielä 10 vuotta sitten. Katse onkin käännettvä tuloksiin ja tutkimustoiminnan vaikuttavuuteen ei volyymiin.
Haluaisin siis kiittää kaikkia lukijoitani, blogejani on luettu yli 5000 kertaa viiden vuoden aikana. En toki pärjää bloggaajana Janni Hussille tai Roni Bäckille, heillä on muita avuja, mutta myös kohderyhmäni on selvästi suppeampi. Olen pyrkinyt tuomaan esille ajankohtaisia tutkimusten toteutukseen,tulkintoihin ja hyödyntämiseen liittyviin kysymyksiin. Koska olen aidosti jo ”tutkimus-boomer” aion jatkossa kirjoittaa myös johtamisesta ja päätöksenteosta. Näin kuntavaalien lähestyessä kurkistan poliittisen toiminnan hierarkiseen puoleen ja miten se vertautuu muihin organisaatioihin.
Ensimmäiset johtamiskokemukseni sain puolustusvoimissa kouluttajana. Puolustusvoimat oli ja on edelleenkin linja-esikuntaorganisaatio. Kukin tietää laatikkonsa ja vastuu-alueensa. Kouluttajalla ei ollut asiaa naapurikomppanian tekemiseen. Laatujärjestelmää ei ollut, mutta ohjesäännöt korvasivat tarvittaessa järjen. Saman arvopohjan omaavat hyvät työkaverit ja sotilashuumori paikkaisivat monta kiperää tilannetta. Palaute oli selkeää: Kovaa ja ylhäältä alaspäin. Onneksi puolustusvoimissa on 2000-luvulla otettu käyttöön Syväjohtamisen malli.
Olikin huvittavaa kun pankinjohtaja Björn Walhroos sanaili, että yritystä voisi johtaa osin Jalkaväen Taistelu Ohjesääntö Kolmen avulla. Siinä kerrotaan kuinka joukkue ryhmittyy puolustukseen ja miten komppanian polkupyörämarssi toteutettiin, mutta tuskin niillä eväillä digitalisaation haasteita ratkaistaan. Tutkijana olen ollut selvittämässä usean yrityksen johtamisarkea. Leikillisesti voi todeta, että palkitseminen ei ole koskaan paikallaan, positiivista palautetta odotetaan esimiehiltä lisää ja viestintää voi aina parantaa. Monenlaiset 360-mallit on kokeiltu ja välitöntä palautteen antamista on helpotettu erilaisten mobiilityökalujen avulla. Hyvä näin, mutta haasteita riittää uuden normaalin – eli etätyön ja itseohjautuvuuden kanssa. Myös Y- ja Z-sukupolvien motivaatiovaateet ovat aivan muuta kuin se mikä riitti X-sukupolvelle saatika meille boomereille.
Vaalien lähestyessä mediat täyttyvät puolueiden visioista ja arvolupauksista. Kaikki haluavat kuntien ja kuntalaisten parasta. Kukapa kampanjoisi teemalla: Nostan veroja, leikkaan palveluita ja jos ei muu auta niin ehdotan kuntaliitosta. Kuntapolitiikasta vastaavia isoja puolueita johdetaan kuin suuria valtionyhtiöitä. Pääjohtajan roolin saa puolueen puheenjohtaja. Hänellä on selvä tulostavoite, jos vaalivoittoja ei tule niin ura päättyy. Gallupit pahukset kiusaavat vielä ”osavuosikatsauksina” ja erilaiset besserwisserit huutavat alinomaa ohjeita.
Puoluetoimarin johtoryhmä muodostuu puolueen varapuheenjohtajista ja eduskuntaryhmän puheenjohtajista. Ja jos ollaan hallituksessa niin ministeritkin laittavat lusikkansa soppaan. Puolueella on myös puoluehallituksensa, joka vastannee yrityksen hallitusta. Istuvathan siellä puolueiden maakuntien piirijohtajat -hekin tavallaan tulosvastuussa. Puolueilla on myös ”hallintoneuvostonsa” eli puoluevaltuuskunta, joka kokoontuu harvakseltaan ottamaan kantaa suuriin linjoihin. Suurin päättävä elin on toki puoluekokous, joka muistuttaa hyvinkin ison yrityksen yhtiökokousta. Siellä valitaan puoluehallitus ja nimitetään ylintä puoluejohtoa. Kaikki eri kunnissa toimivat yhdistykset ovat edustettuina jäsenmääränsä – eräänlaisen osakepääomansa – edellyttämällä edustajamäärällä. Puoluekohtaisesti on toki eroja. Perussuomalaisten puoluekokouksessa jokaisella jäsenellä on äänioikeus. Aika jäykältä kuulostaa vai mitä?
Kuntavaaleissa jalkatyö tehdään kuitenkin paikallistasolla pienissä yhdistyksissä talkoovoimin. Kaukana ollaan Arkadianmäen glamourista ja valtiosalin loisteesta. Puoluejohtoa tarvitaan toki vetonauloiksi tuomaan väkeä niin toreille kun sosiaalisen mediaan. Olen välillä miettinyt jo yli vuoden kestäneen kuntavaalitaiston toimivuutta. Matka keväällä 2020 alkaneesta ehdokasjahdista kesäkuun 2021 vaalipäivään on pitkä. Korona-epidemia on ajanut lähes kaiken toiminnan nettiin, mikä asettaa ehdokkaat erilaisiin asemiin. Netti tursuaa tavaraa ja tapahtumia, mutta jaksavatko ne kiinnostaa muitakin kuin politiikan heavy usereitaja puolueiden jäseniä? Ja kun kuntavaalit ovat takana, nurkan takana kurkistavat maakuntavaalit -ehkä – ja sen jälkeen heti eduskuntavaalit. Voimia ja onnea kaikille !
Juha Aalto 