Aluksi haluaisin kiittää…

Sotilaspasseja jakamassa X-sukupolvelle

Haluaisin siis kiittää kaikkia lukijoitani,  blogejani on luettu  yli 5000 kertaa viiden vuoden aikana. En toki pärjää bloggaajana Janni Hussille tai Roni Bäckille, heillä on muita avuja, mutta myös kohderyhmäni on selvästi suppeampi. Olen pyrkinyt tuomaan esille ajankohtaisia tutkimusten toteutukseen,tulkintoihin ja hyödyntämiseen liittyviin kysymyksiin. Koska olen aidosti jo ”tutkimus-boomer” aion jatkossa kirjoittaa myös johtamisesta ja päätöksenteosta.  Näin kuntavaalien lähestyessä kurkistan poliittisen toiminnan hierarkiseen puoleen ja miten se vertautuu muihin organisaatioihin.

Ensimmäiset johtamiskokemukseni  sain puolustusvoimissa kouluttajana. Puolustusvoimat oli ja on edelleenkin  linja-esikuntaorganisaatio. Kukin tietää laatikkonsa ja vastuu-alueensa. Kouluttajalla  ei ollut asiaa naapurikomppanian tekemiseen.  Laatujärjestelmää ei ollut, mutta ohjesäännöt korvasivat  tarvittaessa järjen. Saman arvopohjan omaavat hyvät työkaverit ja sotilashuumori paikkaisivat monta kiperää tilannetta. Palaute oli selkeää: Kovaa ja ylhäältä alaspäin. Onneksi puolustusvoimissa on 2000-luvulla otettu käyttöön Syväjohtamisen malli.

Olikin huvittavaa kun pankinjohtaja Björn Walhroos sanaili, että yritystä voisi johtaa osin Jalkaväen Taistelu Ohjesääntö Kolmen avulla. Siinä  kerrotaan kuinka joukkue ryhmittyy puolustukseen  ja miten komppanian polkupyörämarssi toteutettiin, mutta tuskin niillä eväillä digitalisaation haasteita ratkaistaan. Tutkijana olen ollut selvittämässä usean yrityksen johtamisarkea. Leikillisesti voi todeta, että palkitseminen ei ole koskaan paikallaan, positiivista palautetta odotetaan esimiehiltä lisää ja viestintää voi aina parantaa. Monenlaiset 360-mallit on kokeiltu ja välitöntä palautteen antamista on helpotettu erilaisten mobiilityökalujen avulla.  Hyvä näin, mutta haasteita riittää uuden normaalin – eli etätyön ja itseohjautuvuuden  kanssa. Myös Y- ja Z-sukupolvien  motivaatiovaateet ovat aivan muuta kuin se mikä riitti X-sukupolvelle saatika meille boomereille.

Vaalien lähestyessä mediat täyttyvät puolueiden visioista ja arvolupauksista. Kaikki haluavat kuntien ja kuntalaisten parasta. Kukapa kampanjoisi teemalla: Nostan veroja, leikkaan palveluita ja jos ei muu auta niin ehdotan kuntaliitosta.  Kuntapolitiikasta vastaavia isoja puolueita johdetaan kuin suuria valtionyhtiöitä. Pääjohtajan roolin saa puolueen puheenjohtaja. Hänellä on selvä tulostavoite, jos vaalivoittoja ei tule niin ura päättyy. Gallupit pahukset kiusaavat vielä ”osavuosikatsauksina” ja erilaiset besserwisserit huutavat alinomaa ohjeita.

Puoluetoimarin johtoryhmä muodostuu puolueen varapuheenjohtajista ja eduskuntaryhmän puheenjohtajista. Ja jos ollaan hallituksessa niin ministeritkin laittavat lusikkansa soppaan. Puolueella on myös puoluehallituksensa, joka vastannee  yrityksen hallitusta. Istuvathan siellä puolueiden maakuntien piirijohtajat -hekin tavallaan tulosvastuussa. Puolueilla on myös ”hallintoneuvostonsa” eli puoluevaltuuskunta, joka  kokoontuu harvakseltaan ottamaan kantaa suuriin linjoihin. Suurin päättävä elin on toki puoluekokous, joka muistuttaa hyvinkin ison yrityksen yhtiökokousta. Siellä valitaan puoluehallitus ja nimitetään ylintä puoluejohtoa. Kaikki eri kunnissa toimivat yhdistykset ovat edustettuina jäsenmääränsä – eräänlaisen osakepääomansa – edellyttämällä edustajamäärällä. Puoluekohtaisesti on toki eroja.   Perussuomalaisten puoluekokouksessa jokaisella jäsenellä on äänioikeus. Aika jäykältä kuulostaa vai mitä?

Kuntavaaleissa jalkatyö tehdään kuitenkin paikallistasolla pienissä yhdistyksissä talkoovoimin. Kaukana ollaan Arkadianmäen glamourista  ja valtiosalin loisteesta. Puoluejohtoa tarvitaan toki vetonauloiksi tuomaan väkeä niin toreille kun sosiaalisen mediaan. Olen välillä miettinyt  jo yli vuoden kestäneen kuntavaalitaiston  toimivuutta. Matka keväällä 2020 alkaneesta ehdokasjahdista kesäkuun 2021 vaalipäivään on  pitkä. Korona-epidemia on ajanut lähes kaiken toiminnan nettiin, mikä asettaa ehdokkaat erilaisiin asemiin. Netti tursuaa tavaraa ja tapahtumia, mutta jaksavatko ne kiinnostaa muitakin kuin politiikan heavy usereitaja puolueiden jäseniä?  Ja kun kuntavaalit ovat takana, nurkan takana kurkistavat  maakuntavaalit   -ehkä – ja sen jälkeen heti eduskuntavaalit.  Voimia ja onnea kaikille !

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s