Tilastoja,tutkimuksia,laskelmia ja skenarioita

Eilen piti olla vaalipäivä. Tänään media julistaisi kuntavaalien voittajat. Hallituspuolueet nuolisivat haavojaan ja tähdentäisivät, että kyse oli kuntavaaleista ei hallituksen luottamuksesta. Oppositiopuolueet kertoisivat, että kansa ei selvästi ole ollut tyytyväinen harjoitettuun politiikkaan. TVn ajankohtaisohjelmat täyttyisivät Johanna Vuorenmaan ja Markku Jokisipilän analyyseistä. Sami Borg kertoisi että tutkimuslaitokset – tällä kertaa vain Taloustutkimus – onnistuivat hyvin ennustamaan valtakunnallisen kannatuksen. Ylen Polittiikkaradio ja Uutisraportti Suplassa kertoisi taustoista ja siitä ketkä olivat vaalien sankarit tai epäonnistujat. Näin ei käynyt – miksi?

Hallitus on toistellut koko elinkaarensa ajan perustavansa päätöksensä faktoihin. Etenkin Korona-kriisin hoidossa ollaan koko ajan menty ”terveys edellä”. Viime aikoina kysymys on tosin herännyt kysymys kenenkä terveys -Pääkaupunkiseudun, Kainuun, koko Suomen, senioreiden vai nuorten.

Päätöksentekijät hukkuvat tänään dataan ja tietoon, mutta onko tietämys – knowledge – lisääntynyt vai mennäänkö tunteella ja mutulla eteenpäin välineitä on paljon. Vai päättääkö asioista kovaäänisin (tai päisin) päättäjä tai vaikuttaja.

Tilastot kertovat sen mitä määrällisesti on jo tapahtunut. Voidaan pohtia millä päätöksillä johonkin lukuun päädyttiin. Laskelmissa tai ennusteissa usein lähdetään siitä, että pääparametrit eli perusura pysyy ennallaan ja katsotaan mihin päädytään. Valtionvarainministeriö ennusti, että BKT olisi laskenut 2020 5,5 % kun todellinen lasku oli 2,9%. Me tutkijat uskomme empiirisen tutkimukseen. Esimerkiksi kansalaisten aikeiden ja nykyhetken tuntemuksen arviointi tässäkin kriisissä kertoo paljon enemmän tulevaisuudesta kuin se paljonko meitä suomalaisia oli sairaalahoidossa Koronan takia viime elokuussa.

Skenaariotyöskentelyssä yhdistyvät tutkimustulokset, valitsevat virtaukset, heikot signaalit sekä laatijan omat kokemukset ja näkemykset. Työn tuloksena syntyy näkemyksiä siitä mikä on tulevaisuudessa ylipäätään mahdollista, mikä on ehdollisesti mahdollista, mikä toivottavaa tai vältettävää. Usein työskentelyssä päädytään kolmeen eri skenaarioon: todennäköisimpään, best case ja worst case malliin. Päätöksentekijöiden ymmärryksen eri päätösten vaikutuksia toivotaan lisääntyvään ja johtavan vallitsevan tiedon pohjalta optimi-ratkaisuun. THL:n worst case skenario meni onneksi todella pitkäksi. Tänään uusia tartuntoja oli vain 153 – runsas prosentti THL:n skenarioista. Nyttemin on selvinnyt, että työskentelyssä ei kaikkia parametrejä oltu käytetty ja aikaa oli vähän. Sekavaa yhtä kaikki. Kävisikö laatuun, jos markkinatutkija jättäisi otoksesta jonkun taustaryhmän tai tai osajoukon pois tai unohtaisi painottaa tuloksia vastaamaan perusjoukkoa satunnaisotoksessa.

Suomalainen sananlasku sanoo, ettei vara venettä kaada. On helppo yhtyä Oikeusministeriön ja puolueiden ensimmäiseen ratkaisuun – siirretään vaalit. Mikä möly olisikaan syntynyt jos tilanne olisi pahentunut kohti THLn lievintäkin mallia? Siirtämisestä luopumisen korttia ei kannattanut käyttää – vain Kummelin pääministerin avustaja Pena olisi tämän kortin hihastaan vetänyt. Kysymys lähinnä kuuluu minkä painoarvon hallitus tai yleisimmin yrityksen johto antaa tilastoille, ennusteille, tutkimuksille tai skenarioille. Varmasti asian voisi yksinkertaistaa siten, että strategisessa päätöksenteossa skenaariot ovat arvossaan kun taas arjen toiminnan ohjauksessa tilastot, asiantuntija lausunnot ja laadukkaat markkina- ja mielipidetutkimukset antavat riittävän pohjan suurempienkin operatiivisten päätösten tekoon.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s