Kun selvitin yrityksen strategiaa perehdytyksissä, käytin mallina casea, jossa henkilön visiona oli hyvinvoinnin parantaminen. Strategia tähän visioon olisi painonpudotus. Operatiiviset strategian toteutusvaihtoehdot olisivat terveellisempi ruokavalio tai liikunnan lisääminen. Mittareina toimisivat vaaka ja vyönreiät. Simppeliä eikö totta?

Suomen hallituksen selkeä visio on Koronasta eroon pääsy – toiveena, ettei kukaan menehtyisi tautiin. Siihen selkeys loppuukin. Strategiaa ei ole, kun ei tiedetä ollaanko Koronaa tukahduttamassa vai sen leviämistä jarruttamassa. Hokema testaa-jäljitä-eristä-hoida ei ole strategia vaan keino toteuttaa strategiaa, joka ei ole kirkas.

THL on rakentanut mittareita kolmelle tasolle:

Epidemiologiset – karkeasti miten epidemia etenee, mm. RO-luku

Lääketieteelliset – karkeasti terveyden huollon kantokyky ja käyttöaste sekä mm. kuolleisuus

Toiminnaliset – koronatestien määrä ja positiiviset testitulokset

Klappia mittareissa tuntuu olevan. Uusien havaittujen tapausten määrä painuu väen vältellessä testejä. Kaikkia kuolintapauksia ei ole kenties kirjattu oikeaikaisesti Koronaan tai niitä tippuu viipeellä. Testien määrä laskee eri syistä. Yhtä kaikki taudin levinneisyyden arviointi on lähes mahdotonta edustavan riittävän suuren alueellisesti kattavan satunnaisotoksen puuttuessa. Arviot liikkuvat 1-3 promillen tasolla. Kaukana ollaan THL:n maaliskuun arvioista, joiden mukaan jopa 60 % väestöstä olisi ollut vaarassa sairastua – onneksi. Selvin luku kuolleisuuden lisäksi on sairaalahoitoa tarvitsevien määrä. Tätä seuraa Husin ex-tj. Aki Linden.

Yhtäkaikki mittareita on mutta niitä ei seurata – ei ainakaan julkisesti. Tai jos seurataan, niiden yksittäiset arvot eivät suoraan johda mihinkään. Päätökset perustuvat ”poliittiseen kokonaisharkintaan” eli ”porukalla” vatvotaan case by case mitä pitäisi tehdä. Monissa maissa ollaan määritelty mittareille raja-arvoja. Puhutaan esim. liikennevaloista. Jos vihreä palaa esim.RO-arvossa niin rajotuksia voidaan höllentää. Keltaisen palaessa näin ei tehdä ja punaisella jo kiristetään kieltoja takaisin päin.

Markkinatutkijat ovat tuottaneet pitkään erilaisia mittareita yritysten päätöksen tekoon. Toimintaympäristöön haetaan ennustettavuutta. Yrityspäättäjät ja kuluttajat kaipaavat faktaa siitä mihin ollaan menossa. Kuluttaja pohtii uskaltaako mennä ravintolaan tai huvipuistoon ilman merkittävää tartuntariskiä. Yrityksissä pohditaan, joko uskaltaisi purkaa lomautuksia ja milloin palata mahdollisiin investointeihin. Valtiojohdolta ja viranomaisilta toivotaan selkeää ja faktapohjaista tietoa ja siihen perustavaa ohjeistusta sekä seurattavia mittareita. Tämä toive nousi esille tutkimuksessa, jonka Jukka Saksin kanssa julkaisemme ensi viikolla.