Nopeasti muuttuu poliitikon mieli. Sanna Marin ilmaisi tammikuun lopulla, että Suomen Nato-jäsenyyden haku on hyvin epätodennäköistä hänen vahtivuorollaan. Kun Yle julkaisi 28.2. historiallisen mielipidekyselyn, jossa enemmistö haastatteluista kertoi olevansa Natoon liittymisen kannalla, Marin vielä kuittaili, ettei yksi mielipidetutkimus aiheuta paineita Nato-liitokseen. Nyt hänelle näyttäisi riittävän eduskunnan enemmistön myöteinen kanta selvitysten jälkeen – Nato valmiudet ovat hänestäkin hyvät.

Presidentti Niinistö irroitti eilen kansanäänestysriipan päättäjien jaloista. Epämääräinen neuvoa-antava äänestys olisi altis hybridi-vaikutukselle. Lisäksi Matti ja Maija Meikäläinen ei voi saada käyttöönsä kaikkea luottamuksellista mm. maanpuolustukseen liittyvää tietoa. Niinistö tarjosi vaihtoehdoksi laadukasta mielipidetutkimusta Nato-jäsenyydestä. Mielipidetutkimuksen tulos olisi yksi tärkeä tekijä päätöksenteossa siinä kuin geopoliittinen asemamme tai resurssimme puolustautua yksin tai yhdessä mahdollisten liittolaisten kanssa.

Pohditaanpa hieman mahdollisen tutkimuksen toteutusta. Varmaankin vertailu tulisi tehdä joko a) liitytään vs. ei liitytä näkemyksen tai b) liitytään vs ei liitytä+en osaa sanoa näkemyksen välillä. Jälkimmäinen vertailu johtaa lähemmäksi 50-50 tulosta. Varmaankin poliittisesti tämä jälkimmäinen tarkastelu on relevantimpi. Ylen kyselyssä 53 % kannatti liittymistä, mutta virhemarginaali oli 2,5 %. Vastaajia oli 1382 . Jos otos olisi ollut 2500 niin virhemarginaali olisi n. 2,0 %. Eli tilastollinen ihme on tuo vähäisen hyödyn saavuttaminen otoksen kasvaessa yli tuhannen. Toinen asia on edustavuus – se puhuu toki isomman otoksen puolesta, etenkin jos halutaan tarkastella alaryhmiä. Ja hei muistetaan kaksi asiaa. Ensinnäkin luotetavuustaso – se on tässä laskennassa 95. %. Ja muistetaan, että hajonta virhemarginaalissa menee suurin piirtein Gaussin-käyrän mukainen eli todennäköisyys, että tulos olisi virhemarginaalin jommassa kummassa laidassa on melko pieni. Eli otos kooksi riittää jotain 2000-3000 väliltä.

Toinen mielenkiintoinen kysymys on tiedonkeruu. Ylen kysely tehtiin netti-paneelissa ja Hesarin puhelinkyselynä pienemmällä otoksella. Netti-paneelien edustavuus on parantunut huimasti viime vuosina. Myös seniorit saadaan netillä yhä paremmin vastaamaan, mutta olisin puhelinhaastattelujen kannalla. Se on ollut johtava väline poliittisissa kannatuskyselyissä. Näin satunnaisotos olisi luotettavampi, vaikka on hyvä muistaa, ettei kaikkia suomalaisia tavoiteta puhelimella. Salaisten numeroiden, prepaid-liittymien ja firma-numeroiden takana on noin 20% kansasta – muistini mukaan.

Kuka tekisi tutkimuksen? Toki jokin yliopistollinen tai muu julkinen toimija voisi vaikuttaa neutraalilta. Sopivan konsortion rakentaminen on hidasta ja kankeaa. Voisiko tilaajana toimia esim. Puolustusministeriö tai Valtioneuvoston kanslia? Tekijä voisi olla tässä tilanteessa tutkimustoimisto, jonka toiminta on laadukasta ja GDPR- ja ESOMAR-sääntöjä noudattava. Vaihtoehtoja on muutama.

PS. Olin 10 vuotta sitten toukokuun alussa kansainvälisen Win-Gallupin vuosikokouksessa Moskovassa. Kokouksen järjestelyistä vastasi tutkimuslaitos Romirin johtaja Andrey Milekhin – tehokas mies -koulutukseltaan filosofian tohtori sekä KGBn eversti. Toisena iltana päivälliselle lähtö myöhästyi. Jouduimme kävelemään parin korttelin päähän bussille, sillä Voiton Päivän paraatin harjoitukset olivat täyttäneet kaikki Moskovan pääkadut. Kun palasimme illalla hotellille, seisoi ohjuslavettien rivistö siististi parkissa Ritz-Cartonin edessä. Mietin miltä tuntuisi jos Helsingissä lippupäivän paraatijoukkot seisoisivat pari päivää Erottajalta aina Hämeenlinnan väylälle asti? Riippuu toki siitä ,minkä maan sotilaita kärkivaunussa istuu.