Taisi Iltalehden toimituksessa mennä päivä pilalle. Kieli poskessa oltiin tehty aukeaman kokoinen juttu vaaliennusteesta, joka perustui ainakin osin Alman viime viikonloppuna julkaiseman kannatuskyselyn tuloksiin. YLEn aamu-uutiset kertoi tänään Kokoomuksen alavireen jatkuvan ja eron SDP:hen revenneen jopa viiteen prosenttiin. Accuscore povaa ennusteessaan SDP:lle niukkaa 1,4 prosentin kaulaa, joka tosin toisi rutkasti lisäpaikkoja. Mistä on kyse?

Kannatuskyselyt eivät ole samasta puusta

Alman kyselyt tehdään nettikyselyn ja puhelinhaastattelujen yhdistelmällä. Tämä on metodi, jota vierastan. Tutkimuksen tietolaatikossa ei koskaan avata eri menetelmien suhdetta. Veikkaan, että ensin kysellään netissä ja sitten ”aukot” paikataan puhelimella. Kantansa ilmoittaneiden määrä on melko pieni vain 1188 henkilöä. Eli 11 vastaajan joukko edustaa yhtä prosenttia vastaajakunnasta. Tiedonkeruu ajanjakso on myös lyhyempi kuin kilpailijoilla.

Kantar TNS:n ja Taloustutkimuksen kyselyt ovat metodisesti niin lähellä toisiaan, että HS:n ja YLEN tutkimusten tullessa ulos kahden viikon välein, tämä antaa mielenkiintoisen eräänlaisen jatkuvan seurannan. Molemmilla otoskoko (tiedonkeruujakso 4 viikkoa) on riittävä lähes 3000 haastattelua. Tosin yhtiöiden puoluekohtaisissa korjauskertoimien laskussa on pieni ero. Talkkari käyttää kahden viimeisen vaalin keskiarvokannatusta ja Kantar vastaavan edellisen vaalin kannatusta. Molemmille ratkaisuille on perusteensa. YLEn mittauksia on joskus toimittajien toimesta moitittu KEPU-myönteiseksi. Näin ole nyt vai lienevätkö keskustalaiset äänestäjät olleet lumitöissä? Kokoomuksen kannalta on huolestuttavaa, että YLE mittaa jo toisen perättäisen selkeän laskun. HS gallup antoi sentään 21.2. 18,6 % kannatuksen, joka oli selvästi YLEn aiempaa mittausta parempi tulos.

Paikkaennusteet

Iltalehti oli kaivanut pressan vaaleissa pahoin epäonnistuneen analyytikkolauman esille. Toiminnalleen uskollisesti Accuscore ei avaa metodiaan. Aiemmin on kerrottu analyysin perustuvan tutkimusyritysten kyselyiden ja todellisen vaalituloksen arvioinnin yhdistelmiin. Eli eri kannatuskyselyiden painotettuihin keskiarvoihin.

Tulosta ilmeisesti korjataan puoluekohtaisesti sen mukaan miten viime valeissa ennusteet menivät. Eli Accuscoren ennuste on yhtä vahva tai heikko kuin tutkimusyritysten kyselyiden summa.

Mediat ovat innostuneet laskemaan paikkaennusteita vaalipiirikohtaisesti. Totta on, etteivät prosentit johda Suomea vaan valitut edustajat. Tässä on omat hankaluutensa. Jos arvio tehdään viimeisten mittausten varaan on otos vaalipiirikohtaisesti liian pieni luotettavan arvion tekemiseksi. Jos taas ennuste rakennetaan useamman mittausjakson – kuten YLE tekee – aineiston varaan on vaara, että juuri nyt ilmassa oleva voimasuhteiden muutos liudentuu ja ennuste paikkajakaumaien muutoksesta jää joidenkin puolueiden osalta liian pieneksi.

Arvaukset

Politiikan toimittajat, lobbarit, viestintätoimistojen asiantuntijat ja politiikantutkijat antavat mielellään omat valistuneet arvauksensa tulevasta vaalituloksesta. Ne vaihtelevat päivittäin sen mukaan mistä uutistuli puhaltaa. Luokittelisin nämä arviot lähinnä hyväksi asiaviihteeksi. Merkille pantavaa on, ettei 7.3. kukaan kolmen suurimman eduskuntapuolueen ryhmän johtajista lähtenyt veikkailemaan vaalitulosta. Peli on vielä vahvasti auki. Minun korvaani tarttui tutkimusjohtaja Tuomo Turjan kommentti SDP:n kannatuksesta. Neljän viikon jaksoista heikoin oli viimeinen Antti Rinteen palattua kehään. Ennustan, että merkittäviä muutoksia on vielä tulossa. Ravikielellä sanottuna troikka-lappua ei vielä kannata ostaa.