Toukokuun uutis- ja ajankohtaisohjelmissa on sivuttu markkina- ja mielipidetutkimuksia. Näistä on kiva viisastella. Uutiset sivuavat  mielestäni tutkimusprosessin eri vaiheita.

Otos

Hilkka Olkinuora pahoitteli 24.5. YLEn Pyöreässä Pöydässä joutumistaan mielipiteineen tutkimuksissasivuraiteille. Kun kansalainen täyttää 75-vuotta häntä ei Hilkan mukaan hyväksytä otoksiiin. Tämä on totta. Olkinuora kärjisti tilannetta  kertoen Sauli Niinistönkin täyttävän tänä kesänä 75-vuotta. Jääkö hänkin dispoon? Eikö presidentin mielipiteillä on enää yhtä suurta arvoa kuin aiemmin? Olin viime viikolla Kuntajohtamisen seminaarissa Sibelius-talolla Lahdessa. Eräs alustaja kuvasi hyvin ikärakennettamme: 65-vuotiaita on noin 60.000, 40-vuotiaita 50.000 ja 18-vuotiaita runsaat 40.000.  Olisiko siis syytä nostaa vastaajien ylä-ikärajaa viimeistään nyt, jotta Saulikin mahtuisi otokseen Luontoillan lisäksi? Tätä ainakin TNS Kantarin innovaatiojohtaja Jon Puleston esitti Tutkimusseuran ESOMAR-aamussa viime marraskuussa.

Kysymysasetanta

Kaikki itseään kunnioittavat media-talot pelaavat jo presidenttipeliä. Toukokuussa YLE mittasi 16.5. Pekka Haavistolle 28 % kannatuksen. Hesari kellotti Haavistolle 36 % viime viikolla ja tänään Lännen Media sai Haavistolle 35 % tuen. Haritusta on noin 8 %. Hurjempi heitto tulee Olli Rehnin mahdollisuuksien kohdalla. Hänen kannatuksen vaihtelee 15 %(YLE) ja 31% (HS) välillä. Siinä on Rehnillä juhannussaunaa lämmitellessä pohtimista: Lähteä vai eikö lähteä ehdolle.   Mistä moinen heittely johtuu? Suurin syy lienee ehdokaslistojen rakenne –  Hesarilla oli mukana jopa 51 nimeä! Kannattaako tässä edes virhemarginaaleja laskeskella? Mörkö Anttila ei ollut listalla, ainakaan vielä. Jukka Jalosen mahkut taisivat kaatua Kanada-tappioon. Vielä voisi kysyä Kääriää ainakin listalle. Tällä hetkellä todellisten ehdokkaiden piikkipaikkaa pitää  Hjallis Harkimo kun muita haastajia  ei ole. Kannattaisiko median keskittyä penkomaan sitä, mitkä ovat eri puolueiden todelliset vaihtoehdot ja koittaa rakentaa niistä hypoteettista vastakkainasetteluja  toiselle kierrokselle, tyyliin Haavisto vs. Hallanaho, vs. Urpilainen, vs. Sub, vs. Rehn?

Analytiikka

YLEn jälkipörssi pohdiskeli 23.5. miten datan arvo tulee muuttumaan tekoälyn käytön yleistyessä. Arno Ahosniemen mukaan datan käsittelyn erikoistuneet ammattilaiset kuten juristit, konsultit ja analyytikot ovat uuden edessä kunhan tekoälyn arkkitehtuuri tästä kehittyy.  Raati arvioi tiedon hinnan romahtavan. Tuottavuudessa tekoäly voisi korvata kymmenestä analytiikosta yhdeksän  tai sitten yksi analyytikko voisi tehdä kymmenkertaisen määrän raportteja. Taivas varjele mitä sieltä voisi tulla.

Kun Powerpoint löi itsensä läpi tutkijan arkeen, muistan tutkijakolleegan rakentaneen 150 sivuisen Powerpoint-raportin yksinkertaisesta yhteistutkimusta, jossa aiemmin oli selvitty runsaalla 10 dialla. Ei kai sama ilmiö toistu tekoälyn hyödyntämisessä? Johtopäätökset tehdään chat gpt:n puppugeneraattoria hyödyntäen. Näin sivuja syntyy nopeasti. Toivottavasti ei käy näin. Visuaalisuuden merkityksen alati kasvaessa kannatan kyllä laadukasta infografiikkaa, johon tutkija on tehnyt harkitut kokemukseen ja osaamiseen perustuvat nostot. Less is more!