ESOMAR toteuttaa vuosittain globaalin toimialatutkimuksen. Tänä vuonna tutkimuksen Suomessa  toteutti ensimäistä kertaa SMTS  – ESOMARin virallisena partneri-yhteisönä. Dataa kerättiin pitkään ja hartaasti aina lokakuun alkuun asti ja ne esiteltiin Katariina Relanderin toimesta 26.10.2023 Seuran aamuseminaarissa. Tulokset kertovat miten vuosi 2022 sujui.

 Tutkimukseen osallistui 39 markkinatutkimustoimialan päättäjää. Markkinakasvu oli maltillista, ollen runsas 4 %  kokonaismarkkinoiden kivutessa 114,5 M euroon. Liikevaihto luvut kerättiin mm. Asiakastiedon rekistereistä, ei kyselemällä. Tuloksia ei ole myöskään inflaatiokorjattu. Kansainväliseen kehitykseen nähden perinteisempi tutkimustoiminta saa meillä suuremman markkinaosuuden ollen 76,6 M€ kun taas puhtaasti teknologiaan perustuvat yhtiöt tahkosivat 38 M€.  Kansainvälisesti  tekno– business haukkaa  ESOMARin Global Reportin mukaan 40  % kokonais-busineksestä kun perinteisen tutkimustoiminnan osuus oli vain 38 %.

Vuoden 2022 toimintaa vaikuttivat lähes kaikkien vastaajien mielestä toimintaympäristön muutos (30 mainintaa),  digitalisaatio kuten AI ja ChatGPT (18 mainintaa) sekä uudenlaiset Insight-palveluiden tarjoajat. Liiketoiminta on ollut pääosin kannattavaa (72 %) ja kannattavuuden arvioidaan pysyvän tänäkin vuonna samalla tasolla. Suurin uhka tuloksen teolle on kestohitti supistuvat asiakasbudjetit. Tämä onkin ollut tilaisuudessa etänä vierailleen ESOMARin presidentin Ray Poynterin mielestä esillä jo viimeiset 40 vuotta! Tämän ja miksei ensi vuodenkin haasteet ovat pääosin samat kuin vuonna 2022 eli toimintaympäristö ja asiakkaiden kasvava kyky ja halu tuottaa insightia omaa dataa ja digitalisaatiota hyödyntäen.

Digitalisaatio todetaan myös varovaisesti mahdollisuudeksi alan kasvulle. Tälle näkemykselle antaa yllättävää tukea ESOMARin toinen selvitys marraskuussa julkaistu  –  insight market development  Index.  Indeksi antaa paremman kuvan maakohtaisesta kehityksestä puhtaisiin liikevaihto lukuihin verrattuna.  Kokonaisindeksi muodostuu viidestä ala-indeksistä ja niiden geometrisestä keskiarvosta.  Ala-indeksit ovat:

• hinta-indeksi (ESOMARin selvityksistä maan ostovoimaan sovitettuna)
• toimiala-indeksi käsittäen tutkimusliikevaihdon per capita 
• edustavuusindeksi, jossa arvioidaan tutkimusammattilaisten määrää per capita
• sitoumisindeksi- miten hyvin eri yhteisöt ovat sitoutuneet ESOMARin sääntöihin.

Tässä vertailussa saamme IMDI-tuloksen 0,726 ja sijoituksen 8. globaalisti ja erityismaininnan aseman vahvistumista. Olimme myös Pohjoismaista paras maa. Vahvuutemme oli etenkin ESOMARin sääntöihin ja ohjeisiin sitoutuminen. Miten tämä tieto oli saatu aikaiseksi jäi minulle epäselväksi, mutta uskoisin sen osin johtuvan aiemmin SMTL:n  ja nyt SMTS:n  aktiivisuudesta ja sitoutumisesta yhteistyöhön ESOMARiin  ja sen toimintaan.