Kuukausi: tammikuu 2024

Kuka voitti Gallupit – mikä menetelmä oli vahvin?

/ Juha Aalto / Jätä kommentti

Kansanvallan ensimmäinen näytös on takana presidentinvaaleissa.  Ennakkosuosikit pitivät asemansa, vaikka media maalaili jos jonkinlaista ”nytkyä” tai ”jytkyä”.  Ehdokkaiden kiitospuheissa selitettiin tulosta parhain päin. Ketään ei ketuttanut kuin pientä eläintä, mutta jotkut ehdokkaat selvästi alisuorittivat odotuksiin nähden. En usko Hjalliksen olevan tyytyväinen 17.000 ääneen saatikka EK-vaaleissa hyvän tuloksen tehneen SDP:n. Koko kärkinelikko tuntui olevan tyytyväinen voitettuaan gallup-kannatuksen. Oliko näin?  Katsotaanpa neljän kärjen tulosta kannatuskyselyiden mukaan. Olen vertaillut tuloksia ehdokkaansa maininneiden vastaajien kantojen mukaan ja laskenut ne USUn ja MT:n osalta EOS-vastaajat poistaen.

                      tulos             YLE                HS                 Åbo A            USU               MT

Alex              27,2              27                  24,2               24,2               25,9               26,6

Pekka            25,8              23                  22,3              23,4               27,1               24,4

Jussi              19,0              18                  20,6              18,0               13,6               16,6

Olli                15,3              14                   13,4               12,1                13,6               13,3

Poikema      0                    5,3                 10,2                9,8                   9,7                 6,4

Tulokset julkistettiin vajaan viikon sisällä. Ensimmäinen oli Maaseudun Tulevaisuus ja viimeinen YLE. Nämä kaksi olivat myös ne mittaukset, jotka olivat lähinnä vaalipäivän tulosta.  Onnea tarkeimmille!

Haaviston gallup-poikkeman takana näyttää olevan äänestäjien luopuminen Andersonista ja Urpilaisesta kyselyihin verrattuna. Maaseudun Tulevaisuus oli varsin lähellä toteumaa ja USUn korjaamani ennuste jopa yli. Myös Stubb ja Rehn ylittivät lähes kaikkien kyselyiden arviot. Halla-Ahon pikku-jytky ei noussut aivan HS-gallupin tasolle. Tulosten vertailua  medioissa vaikeuttivat myös toisistaan poikkeavat julkaisutavat.

Otokset olivat yleensä 1000 vastaajaa pois lukien YLEn noin 1500 ja Åbo Akademin kansalaiskyselyn noin 3000. YLElle kyselyn tehnyt Taloustutkimus keräsi vastaukset puhelimella samoin Kantar Agri Maaseudun tulevaisuudelle. Muiden tekijöiden tiedonkeruu oli – miten se nyt olikaan kerrottu  – verkkokysely.

Karkeasti voi todeta CATIn hakanneen CAWin selvästi.  Myös politiikan senior-toimittajat Marko Junkkari ja Kreeta Karvala totesivat loppuviikon podcasteissa luottavansa enemmän puhelimella tehtyihin kyselyihin. ESOMARin vuosikokouksessa esitettiin 2002 tutkimus jenkeistä, jossa verrattiin eri tiedonkeruumenetelmiä toisiinsa. Johtopäätös oli, että mitä  diskreetimpi aihe sitä suurempi merkitys oli haastattelijalla.  On eri asia ottaa kantaa kesälomasuunnitelmiin kuin presidentin valintaan.

YLEn vaali-illassa Sami Borg kehui mielipide-tutkijoiden onnistuneen hyvin. Minä ottaisin USU tutkimuksen syyniin, mikä meni vihkoon kun maaliintulojärjestyksen oli väärä,  eivätkä prosentitkaan osuneet kovin hyvin. Kyselyistä ja gallupeista on hyvä muistaa, että ne edustavat aina tutkimusajankohdan ”markina-asemaa” äänestäjiä innostaen. Vaalit ratkaistaan vaaliuurnilla.

PS. Vielä ehdit ilmoittautumaan Suomen Markkinointitutkimusseuran helmiseminaariin 15.2.2024  Seuran sivuilta.

Gallupit ulos väärään aikaan?

/ Juha Aalto / Jätä kommentti

Gallupit eivät äänestä, gallupeja tulee ja menee, gallupin tekijät heräävät kasakan nauruun,selätimme kyselyt…

Kuulostaako tutulta? Päättyneen viikon tutkimusteema  mediassa on ollut missä gallupit viipyvät? Somessa epäiltiin jopa salaliittoa. Onneksi Maaseudun Tulevaisuus 18.1. ja tänään julkaistu USUn verkkokysely päästi gallup-nälkäiset pulasta. Huvittavaa on, että mediat jotka julistivat, että vaalikuume nouse vasta loppiaisen jälkeen,  olivat jo viikko loppiaisen jälkeen kovin tiedon janoisia. 

Kaikki kyselyitä tehneet, tietävät, etteivät viikonloput tai pyhien ympäristö ole otollista aikaa haastatella kansalaisia. Lisäksi laadukkaan näytteen keräämisen puhelinhaastatteluin satunnaisotannalla on hyvä varata viikko. Verkkokyselyt ovat luku sinänsä ja niiden tuloksia ei pitäisikään verrata off-line-menetelmiin. 

Toinen juttu on medioiden oma julkaisutarve. On  tietysti kutkuttavaa julkaista tulokset  juuri ennen median omaa vaalikeskustelua. Naamastahan sen näkee miten meni niin kuin omasta mielestä. Klassikko on Paavo Väyrysen väite, että hän hävisi v. 1994 Elisabeth Rehnille sen takia, että hänet oli sijoitettu 3. tuolille Maikkarin vaalitentissä tuoreen kyselyn mukaisesti. Paavo muista: Gallupit eivät äänestä.

Kolmas klassikkoväite on , että tuloksia  pyritään peittämään tai julkaisua viivyttelemään. Nyt siis salaliittoteorioiden mukaan ”jonkun” ehdokkaan voimakas nousu halutaan peitellä. Tällaiseen toimintaan viittaili entinen kollega Juho Rahkonen Lännen Media haastattelussa muistellessaan  vuoden 2011 Jytky-vaaleja. Ei pidä paikkaansa. Olin tuolloin Taloustutkimuksen toimitusjohtaja ja muistan tilanteen hyvin. Teimme virallisia kannatuskyselyitä yksinoikeudella YLElle, joka vastasi tulosten julkaisutahdista suunnitellusti. Yksittäiset toimittajat soittelivat minullekin yrittäen urkkia painottamattoman raaka-datan tietoja. No niitähän ei tietenkään annettu, koska ne eivät olisi olleet vertailukelpoisia vakiintuneisiin kannatuskyselyihin.  Toki persujen kannattajien äänestysaktiivisuushistoria ja aiemmista vaaleista lasketut korjauskertoimet painoivat ennustetta alaspäin.

Monitilaaja-tutkimuksissa puoluekannatusta  kysellään taustamuuttujana pitkin vuotta ja niistä muodostuu aikajanalla isoja otoksia. Niistä ei kuitenkaan voi rakentaa luotettavaa kannatusarviota vaikka kiusaus siihen teoriassa olisikin. Tällaisia on kyselty. Eri tutkimusten tulosten yhdistelmistä on hyviä ja huonoja kokemuksia. Iltalehden AccuScorelta tilaaman analyysin – joka perustui eri toimijoiden mittauksien yhdistämiseen ja painottamiseen  – vuonna 2018  pressanvaaleissa olisi tarvittu vielä toinen äänestyskierros. Ei  todellakaan tarvittu.

Kun katsoo ehdokkaiden vaalibudjetteja on todettava, ettei  kärkiehdokkailla olisi minkäänlaista taloudellista estettä tilata myös omia täsmäkyselyitä sopivasti medioden kannatuskyselyiden väliin. Näin toimi Tarja Halosen kampanjaorganisaatio talvella 2000. Tiedot jäivät omaan käyttöön ja kertoivat, että Esko Ahon selkä lähestyi hyvää vauhtia. Tarvetta kampanjan muutokseen ei siis ollut. Toki näin some-aikana joku vuotaisi nämäkin tiedot julkisuuteen olivat tulokset sitten ehdokkaan kannalta hyviä tai huonoja.

Entä miten mielipidekyselyiden totaalikielto ennen vaaleja toimisi- sitäkin välillä ehdotellaan.  Viittaan kansainvälisen mielipidetutkimusten  ammattilaisorganisaatioon  WAPORiin (www.wapor.org). Saksassa runsaat 10 vuotta sitten tehdyssä  tutkimuksessa selvitettiin mielipidetutkimuksen vaikutuksista aluevaaleissa. Niissä osavaltioissa, joissa kyselyjä tehtiin aktiivisesti äänestysprosentti oli korkeampi kuin niissä, joissa kyselyitä jollain tavoin rajoitettiin. Eli lyhyesti: Aina kannattaa kysellä ajankohdasta riippumatta kunhan toimitaan tutkimusmetodisesti oikein ja tulokset julkistetaan avoimesti. Olisiko medioilla muuten syytä pitää ajankohtaistilaisuus yleisölle tutkimusasioista? Lisäksi aika monesta uutisoidusta kyselystä puuttuu tieto-boxi, joka avaisi sen miten tutkimus on tehty. Virhemarginaalitkin on välillä laskettu miten sattuu – kannatus näyttäisi painuvan pakkaselle!

PS.

Suomen Markkinointitutkimusseura eli  tuttavallisesti Seura järjestää tilaisuuden Insight & Data Driven Marketing Summitin Ässä-keskuksessa 15.2.2024. klo 8.30-13.00 keskiössä tekoäly. Käypä tutustumassa tarkemmin ja ilmoittautumassa vuoden tärkeimpään alan seminaariin osoitteessa  tutkimusseura.wordpress.com/tilaisuudet.