Kuka voitti Gallupit – mikä menetelmä oli vahvin?

Kansanvallan ensimmäinen näytös on takana presidentinvaaleissa.  Ennakkosuosikit pitivät asemansa, vaikka media maalaili jos jonkinlaista ”nytkyä” tai ”jytkyä”.  Ehdokkaiden kiitospuheissa selitettiin tulosta parhain päin. Ketään ei ketuttanut kuin pientä eläintä, mutta jotkut ehdokkaat selvästi alisuorittivat odotuksiin nähden. En usko Hjalliksen olevan tyytyväinen 17.000 ääneen saatikka EK-vaaleissa hyvän tuloksen tehneen SDP:n. Koko kärkinelikko tuntui olevan tyytyväinen voitettuaan gallup-kannatuksen. Oliko näin?  Katsotaanpa neljän kärjen tulosta kannatuskyselyiden mukaan. Olen vertaillut tuloksia ehdokkaansa maininneiden vastaajien kantojen mukaan ja laskenut ne USUn ja MT:n osalta EOS-vastaajat poistaen.

                      tulos             YLE                HS                 Åbo A            USU               MT

Alex              27,2              27                  24,2               24,2               25,9               26,6

Pekka            25,8              23                  22,3              23,4               27,1               24,4

Jussi              19,0              18                  20,6              18,0               13,6               16,6

Olli                15,3              14                   13,4               12,1                13,6               13,3

Poikema      0                    5,3                 10,2                9,8                  9,7                 6,4

Tulokset julkistettiin vajaan viikon sisällä. Ensimmäinen oli Maaseudun Tulevaisuus ja viimeinen YLE. Nämä kaksi olivat myös ne mittaukset, jotka olivat lähinnä vaalipäivän tulosta.  Onnea tarkeimmille!

Haaviston gallup-poikkeman takana näyttää olevan äänestäjien luopuminen Andersonista ja Urpilaisesta kyselyihin verrattuna. Maaseudun Tulevaisuus oli varsin lähellä toteumaa ja USUn korjaamani ennuste jopa yli. Myös Stubb ja Rehn ylittivät lähes kaikkien kyselyiden arviot. Halla-Ahon pikku-jytky ei noussut aivan HS-gallupin tasolle. Tulosten vertailua  medioissa vaikeuttivat myös toisistaan poikkeavat julkaisutavat.

Otokset olivat yleensä 1000 vastaajaa pois lukien YLEn noin 1500 ja Åbo Akademin kansalaiskyselyn noin 3000. YLElle kyselyn tehnyt Taloustutkimus keräsi vastaukset puhelimella samoin Kantar Agri Maaseudun tulevaisuudelle. Muiden tekijöiden tiedonkeruu oli – miten se nyt olikaan kerrottu  – verkkokysely.

Karkeasti voi todeta CATIn hakanneen CAWin selvästi.  Myös politiikan senior-toimittajat Marko Junkkari ja Kreeta Karvala totesivat loppuviikon podcasteissa luottavansa enemmän puhelimella tehtyihin kyselyihin. ESOMARin vuosikokouksessa esitettiin 2002 tutkimus jenkeistä, jossa verrattiin eri tiedonkeruumenetelmiä toisiinsa. Johtopäätös oli, että mitä  diskreetimpi aihe sitä suurempi merkitys oli haastattelijalla.  On eri asia ottaa kantaa kesälomasuunnitelmiin kuin presidentin valintaan.

YLEn vaali-illassa Sami Borg kehui mielipide-tutkijoiden onnistuneen hyvin. Minä ottaisin USU tutkimuksen syyniin, mikä meni vihkoon kun maaliintulojärjestyksen oli väärä,  eivätkä prosentitkaan osuneet kovin hyvin. Kyselyistä ja gallupeista on hyvä muistaa, että ne edustavat aina tutkimusajankohdan ”markina-asemaa” äänestäjiä innostaen. Vaalit ratkaistaan vaaliuurnilla.

PS. Vielä ehdit ilmoittautumaan Suomen Markkinointitutkimusseuran helmiseminaariin 15.2.2024  Seuran sivuilta.