Uusi  ESOMAR koodi osa 2 – määritteet

Kesällä 2025 julkaistu uusi  markkina- ja mielipidetutkimusta ohjaava koodi on rakenteeltaan aiempaa tarkempi.  Menetelmävariaatioiden laajentuessa, digitaalisten työkalujen vakiinnuttaessa asemaansa sekä passiividatan käytön yleistyessä on esomarissa nähty tarpeelliseksi sopia niistä määreistä, joita käytetään eri artikloiden tulkinnassa. Toki tilastollisessa metodiikassa nämäkin määreet voivat saada tarkemmat määreet , mutta osa määreistä on rakennettu selventämään laadukkaan ja eettisen markkina- ja mielipidetutkimuksen toteutusta kansainväliselle markkinatutkimusyhteisölle. Käyn määreet lyhyesti läpi englaninkielistä aakkosjärjestystä seuraten, jotta alkuperäiset määreet löytyvät halutessa helpommin myös esomarin verkkosivuilta.

  • Artificial Intelligence –  tekoäly. Kyse on teknologiasetistä, joka stimuloi käyttäjänsä neuvokkuutta ja hänen ongelmanratkaisu kykyään.
  • Child – lapsi. Lapseksi luetaan alle 12-vuotiaat henkilöt.
  • Client – asiakas. Mikä tahansa taho henkilö tai organisaatio – sisäinen tai ulkoinen – joka tilaa, komissioi tai pyytää tutkimusta tai sen osaa omaan käyttöönsä.
  • Consent – suostumus. Yksilön vapaasti antama  määritelty ja informoitu lupa  koskien  häneen kohdistuvaa  tiedonkeruuta, datan prosessointia tai hänen henkilökohtaisten tietojen käyttöä.
  • Data analyticts – datan analysointi.  Tämä tarkoittaa prosessia, jossa integroidaan tai tutkitaan datasettejä, tavoitteena  löytää piilossa olevia malleja korrelaatioita, trendejä tai preferenssejä tai muuta hyödyllistä informaatiota tutkimustarpeisiin.
  • Data subject – tiedon hankinnan kohde.  Mikä tahansa yksilö, henkilö tai yhteisö, jonka dataa käytettään  tutkimuksessa.
  • Harmi – haitta. Tähän määritellään  kaikki  mahdollinen fyysinen, mentaalinen, immateriaalinen tai taloudellinen haitta joihin voisi teoriassa altistua.
  • Individual/person- yksilö tai henkilö. Fyysinen inhimillinen olento – virtuaali- tai digitaalihenkilön vastakohta.
  • Non-research activity- ei tutkimuksellinen toiminta. Tutkimuksen  yhteydessä tapahtuva toiminta tutkimuksen kohteena olevaan yksilöön aikeena muuttaa tämän asenteita, mielipiteitä tai toimintaa.
  • Passive data collection – passiividatan keruu. Henkilökohtaista dataa kerätään esim. havainnoimalla tai tallentamalla henkilön toimintaa tai käytöstä.
  • Personal data – henkilökohtaiset tiedot. Tarkoittaa mitä tahansa tietoa mikä  voidaan suoraan tai epäsuoraan liittää tutkimuksen kohteena olevaan henkilöön.
  • Primary data – ensisijainen data. Tutkijan keräämää henkilöön kohdistuvaa dataa tutkimustarpesiiin.
  • Primary notice/policy – menettelytapa yksityisyyden suojaamiseksi. Yrityksen tai yhteisön kuvailema ja julkaisema toimintamalli jossa kerrotaan miksi ja miten henkilökohtaista tietoa kerätään, käytetään tutkimuksessa, hyödynnetään, tuodaan esiin ja hallinnoidaan.
  • Reseach – tutkimus. Kaiken muotoiset markkina- ja mielipidetutkimukset, käsittäen tiedon systemaattisen keräämisen, data-analytiikan tutkimustarpeisiin  ja tulkinnan koskien yksilöitä tai yhteisöjä. Tutkimus voi käyttää tilastollisia, sosiologisia tai käyttäytymistieteellisiä  menetelmiä luodakseen näkemyksiä, tuottaakseen tietoa päätöksen tekoon niin tuotteiden valmistuksen, kaupan, palvelun, julkishallinnon tai suuren yleisön keskuuteen.
  • Resercher – tutkija.  Henkilö tai organisaatio, joka toteuttaa mitä tahansa osaa tutkimuskokonaisuudesta.
  • Secondary data – sekundääridata. Tämä tarkoittaa dataa,  joka alunperin on kerätätty toiseen tarpeeseen ja sitä käytetään myöhemmin myös markkinatutkimukseen.
  • Synthetic data – synteettinen data. Tarkoittaa informaatiota joka on luotu replikoimalla  todellisen elämän dataa.
  • Synthetic person – synteettinen henkilö. Digitaalisin keinoin luotu henkilö,  joka jäljittelee käytökseltään, preferensseiltään sekä profiililtaan oikeaa henkilöä tai ryhmää.
  • Vulnarable person – haavoittuva henkilö. Tarkoittaa  henkilöä, jolla voi olla rajoitettu kyky tehdä päätöksiä itsestään, mukaan lukien henkilöt joilla  kognitiivisiä vaikeuksia ilmaista itseään.
  • Young person – nuori henkilö. Tarkoitetaan teini-ikäistä 13-17 vuotiasta nuorta.

Näillä määreillä artikloiden tulkinnan pitäisi olla selkeämpää. Päänvaivaa on varmasti tuottanut  koodin laadinnassa juuri sekundääridatan sekä synteettisen datan määritelmät ja uskon niiden määreiden tulevaisuudessa elävän. Jos joku käännös ei avaudu voit tarkastaa alkuperäisen tekstin  osoitteesta www.esomar.org ja avaa etusivulta:  ICC/ESOMAR International Code on Market, Opinnion and Social Research and Data Analytics sivuston. 

ESOMAR-kumppanina SMTS  tulee kääntämään koodin virallisesti ja julkaisemaan sen kotisivuillaan. Jos joku erityisesti mietityttää voit vetää minua tutkimusseuran aamuseminaarissa keskiviikkona 26.11.  aiheena Median mittaaminen, mukaan vielä mahtuu!

Mielipide-lottoa vai uudenlaista demokratiaa?

Aamukahvia juodessa seuraa piti Huomenta Suomessa Hjallis. Hieman ärtyneenä hän perusteli miksi Liike Nyt rekisteröidään puolueeksi. Ei ole kuulemma armeijaa hoitamaan erilaisia kannatuskortteja vaalien ehdokasasetteluun. Kysyn, tuliko tämä yllätyksenä? Liikettä on ollut perustamassa entisen suurpuolueen ex-puoluesihteeri.

Harkimo kertoili, ettei mikään muu Liike Nytissä muutu. Kaikki asiat päätetään aina ad hoc. Eiole mitään puolueohjelmaa. Ideoita voidaan ottaa niin oikealta kuin vasemmalta. Aktiiviset kannattajat tai osalliset tai jäsenet, mitä he sitten ovatkaan, voivat ottaa kuhunkin asiaan kantaa nettissä. Kyselyiden lisäksi siellä voidaan keskustella asiasta kuten Vauva.fi tai Suomi24 sivuilla. Tämän jälkeen tehdään asiasta päätös. Mitä häh?

Kansanedustajat voivat äänestää myös omantuntonmsa mukaan. Lienee helppoa perustella oma päätös, jos netti-äänet menevät lähes tasan. Ja koska ei ole mitään yhteistä ohjelmaa on jokainen Liike Nytin edustaja oman profiilinsa vanki. Jos on intohimoinen aktivisti, vaikkapa alkoholin haitoista huolestunut, niin tuskinpa äänestää viinejä Prismaan vaikka paneeli sanoisi mitä. Tosin edustajia on toistaiseksi vain yksi ja mielipidekin on melko varmasti selvillä ilman mitään aikaa vieviä kyselyitä. Mutta kunta vaalien jälkeen heitä voi hämmentämässä päätöksentekoa sitoumattomien rinnalla.

Liike Nytin toimijat ovat viitaneet kiintaalla myös edustavuudelle tai kyselyiden toimivuudelle. Jos paneeliin tai raatiin voi liittyä kuka tahansa ja miten tahansa niin kuinka hyvin kyselyiden tulos edustaa kansaa – kas kun Liike Nyt ei aja vain jonkun tietyn ryhmän etuja kuten Kepu, Kokoomus, SDP tai Vihreät vaan kaikkien suomalisten etuja. Entäpä tietotekniset murheet -tuoreessa muistissa ainakin minulla on ministeriön kesäaikakysely. Sama henkilö pystyi vastaamaan useamman kerran eri selaimilla. Myös robotit pääsivät läpi. Millaiset ovat Liike Nytin tietoturvatakuut? Tuskin samalla tasolla kuin ammattimaisten paneeliyhtiöiden järjestelmät.

Lopuksi Harkimo kertoi, että tämä toimisi kuten Sveitsissä, jossa eri Kantoneissa ratkotaan sujuvasti kansanäännestyksellä mitä milloinkin. Joitakin vuosia sitten eräs sveitsiläinen kolleegani kertoi heidän olevan väsyneitä jatkuvaan äänestelyyn – hänestä phjoismainen edustuksellinen demokratia ei kuulostanut lainkaan huonolta järjestelmältä. On myös hyvä muistaa, ettei luottamuksellista lippuäänestystä voi sellaisenaan rinnastaa nettikyselyyn. USAssa kymmennsen vuotta sitten sitten tehdyn tutkimukseen mukaan nettikyselyissä ei otettu yhtä vilpittömästi kantaa omiin arvoihin ja henkilökohtaiseen talouteen liittyviin kyselyihin kuin esim. f2f-haastatteluissa tai syvähaastatteluissa.

”Näinkös myö päätettiin” sanoi entinen valtuutettu päätettyään asiasta sen seuraamuksia ymmärtämättä.

Puhelinhaastattelut vastatuulessa – miten käy mielipidetutkimusten?

Tänään oli mielipidetutkimus-fanien juhlapäivä. YLEn uusi kannatusmittaus kertoi, että SDP:n kone yskii, Kokoomuksen kone ei käynnisty ja Perussuomalaiset ovat livahtaneet KEPUn takaovesta rinnalle ja ohi. Timo Haapala availi Maikkarilla vanhaa tarinaa suorasta datasta eli ei painotetuista tuloksista. Näin hänen tulkintansa mukaan Persujen kannatus voisi olla vielä ilmoitettua korkeampi. Eiköhän sekä Kantarilla ja Taloustutkimuksella ole riittävästi kokemusta vuosien 2011 ja 2015 vaaleista, jotta voimme luottaa näihin korjauskertoimilla oikaistuihin tuloksiin.

Mielipidetutkimukset kuluttaja-asiamiehen hampaissa

Mutta ovatko nykyiset kannatusmittaukset pian historiaa? Jari Pajunen kertoi huolestaan TEn blogissa 18.3. Väestörekisterikeskus ei luovuta enää tutkimusnäytteisiin vastaajien perustaustoja, kuten ikää ja sukupuolta. Kuluttaja-asiamies ehdottaa jopa, että mielipidetutkimukset rinnastettaisiin puhelinmyyntiin ja niiden tekemiseen vaadittaisiin jonkinlainen ennakko suostumus. Tällainen malli on käytössä Saksassa, joka onkin tehnyt maasta paneelitutkimusten kultamaan. Käytännössä tämä hankaloittaa pienempien tutkimusyritysten toimintaa ainakin kuluttajatutkimuksissa.

ESOMAR on hakenut markkinatutkimukselle korkeamman statuksen EUssa

Kansalliseen lainsäädäntöön on vaikea vaikuttaa, mutta EU-tasolla tutkimuksen kattojärjestö SOMAR pystyi GDPR-prosessin yhteydessä tuomaan esille tutkimuksen erityispiirteet. ESOMARin apua on tarvittu aiemminkin. Esimerkiksi Norjassa oltiin rajaamassa kovalla kädellä tiedonkeruuaikoja ja -päiviä. Tältä kuitenkin vältyttiin. Olisiko ESOMARista nytkin apua? VRK:n kanssa on aiemmin tultu hyvin toimeen. Olin 2000-luvun alussa neuvottelemassa silloisen VRK:n johtajan Ritva Viljasen kanssa sopimusta, jossa päädyttiin siihen, että ESOMARin sääntöjä noudattavat tutkimusyritykset saivat oikeuden ostaa VRK-näytteitä. Toivottavasti kompromissi löytyisi nytkin.

Digitaalisuus on rapauttanut puhelinhaastattelujen asemaa

Vielä 1990-luvulla 97 % kotitalouksista oli lankapuhelin ja salaisten numeroiden osuus tutkimuksellisesti mitätön. Satunnaisotosten rakentaminen puhelinhaastattelujen pohjaksi oli helppoa kuin heinänteko ja hyvin kannattavaa. 2000-luvun alusta alkaen tilanne on muuttunut radikaalisti. Yli 300.000 suomalaista on kirjannut itsensä estorekisteriin. Pre-paidien osuus on suuri etenkin nuorten ja vähävaraisten joukossa. Myös yriysnumerot pudottavat pohjaa pois satunnaisotokselta. Olin mukana tekemässä KMT-tutkimusta yli 10 vuotta sitten. Jo tuolloin mediatutkijat tuskastelivat edellä mainittujen tekijöiden aiheuttamaa vinoumaa otoksiiin. Ihan toinen juttu on toki paneelitutkimusten räjähdysmäinen lisääntyminen, joka on muuttanut tutkimusten kustannusrakennetta.

Jääkö puhelinhaastattelu marginaalimetodiksi?

Mikäli rajoitteet astuvat täysimääräisenä voimaan, tutkimukset siirtyvät enenemässä määrin verkkoon. Toki monet tutkimustyypit soveltuvat jatkossakin puhelinhaastetteluin toteutettavaksi. Tällaisia ovat mm. b2b-tutkimukset, jotka eivät toimi verkossa ainakaan suppeissa kohderyhmissä. Erilaiset asiakastutkimukset onnistuvat puhelimella, mikäli asiakas on tavalla tai toisella antanut luvan mahdolliseen kontaktointiin. Nämäkin tutkimukset korvaantuvat osin erilaisilla mobiili-kyselyillä, jotka toki ovat suppeampia kuin perusteelliset puhelinhaastattelut. Aikoinaan arvioitiin, että kirjekyselyt poistuvat kokonaan metodina tietokoneavusteisten puhelinhaastattelujen yleistyttyä. Näin ei käynyt, eikä näin käy puhelinhaastatteluille. Tosin niistä ei enää ole tutkimustoimistojen ”leipäkoneiksi” vaan tulos on tehtävä muilla keinoin kuten data-analytiikalla.