Onnellinen kansakunta

Ei mene viikkoakaan, etteikö joku ihmettelisi suomalaisten kärkisijoitusta kansakuntien onnellisuuskisassa. Päättyneellä viikolla Hesarin Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Elina Vänttinen kertoi jenkkien ihastelleen Suomen jatkuvaa kärkisijaa USA:n vaipuessa sijoituksissa alle 20.

”Suomalaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä mutta eivät oikein viihdy koulussa, työelämässä tai parisuhteessa” totesi tuttu kasvatuksen ammattilainen ironisesti eräässä keskustelutilaisuudessa. Tähän arvioon voisi yhtyä kun seuraa viime aikojen erittäin murheellisia uutisia kouluampumisista ja lähisuhde väkivallasta.

Koska kansakunnat oikein ovat onnellisia?  Mikä tähän vaikuttaa? Professori Mika Pantzar kertoi alustuksessaan joitain vuosia siten, että kun kansakunta on jättänyt taakseen kriisin ja  toipuminen on menossa niin tällöin onnellisuus on tapissa. Näin ollen onnellisuus olisi ollut korkeimmillaan Suomessa sodan jälkeen 60-luvun alussa tai toisaalta 1990-luvun lopulla lamavuosien jälkeen. 

Vai olisiko kyseessä asteikkokysymys tai kysymysten asetanta? Eri maissa hyvän tai huonon arvosanan arvopohja on erilainen. Esimerkiksi asiakastyytyväisyystutkimusten kv. seurannassa on havaittu Pohjoismaissa saatavan parempia arvosanoja samasta suoritteesta kuin Keski-Europassa. Toinen arvaus on, että suomalainen näkee aina oman tilanteensa positiivisemmin kuin naapurin saatikka koko kansakunnan  – tästä on näyttöjä eri kuluttajabarometreissa.

Got Talent

Miten tämä koskee markkinatutkimusta?  Onko kiinnostavia aiheita, mutta asianomistajaa tai  toteuttajaa ei löydy – kuten tämä ”onnellisuusmysteeri”. Tähän problematiikkaan liittyen ESOMAR-julisti viime vuonna nuorille tutkijoille PRO BONO-tyypisen  kilpailun. Kisassa haetaan nuoria tutkijoita selvittämään yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita tai tukemaan tutkimuksilla kolmannen sektorin tutkimustarpeita. Kilpailun ehdot ovat lyhyesti seuraavat;

ESOMAR Research Got Talent -kilpailu

• Kilpailulla yritetään innostaa nuoria markkinatutkijoita näyttämään osaamistaan, pääsemään parrasvaloihin sekä saamaan toimialalle positiivista nuorekasta imagoa ja toisaalta myös auttamaan pieniä vähävaraisia hyväntekeväisyys- ja kansalaisjärjestöjä, joilla muuten ei olisi resursseja toteuttaa vastaavia tutkimusprojekteja
• Kisaan voivat osallistua 18-29 vuotiaat  markkinatutkijat, jotka työskentelevät pääosin markkinatutkimustoimistossa.  Tutkimusprojekti toteutetaan varta vasten kilpailuun osallistumista varten maksutta jollekin hyväntekeväisyys- tai kansalaisjärjestölle. Organisaation ei kuitenkaan ole tarkoitus olla WWF:n tai Punaisen ristin kaltainen iso järjestö, vaan jokin pienempi vähävarainen tai tutkimusresursseja vailla oleva yhteisö.
• Kisaan osallistuminen tarjoaa mainetta paitsi nuorelle tutkijalle, myös toimistolle, jonka puitteissa se toteutetaan. Lisäksi kisaan osallistumalla on mahdollista tehdä hyvää, tarjoamalla maksuton projekti pienelle järjestölle.
• Osallistuja voi olla henkilö tai team. Tutkimusprojektin on oltava kokonaan alusta loppuun nuorten itsensä toteuttama.
• Kisassa haetaan merkityksellisiä ja vaikuttavia hankkeita, esim. jossain maassa kisaan osallistuneella tutkimuksella voi olla iso merkitys lainmuutostyössä.

Eteneminen

SMTS vastaa kilpailun lanseeraamista jäsenistölle, hoitaa hakemusten läpikäynnin, arvioinnin ja Suomen voittajan valinnan. Tämä edellyttäen, että kiinnostusta löytyy. Aikataulullisesti hanke voi Suomessa lähteä liikkeelle esittelyllä alkusyksystä 2024. Päätös osallistumisesta on tehtävä  viimeistään maaliskuussa 2025.  Elokuun lopussa valittaisiin  Suomen voittaja. Tutkimusprojektit on siis pääosin toteutettava keväällä 2025.  Tänä vuonna emme siis ehtineet mukaan, mutta seuraamme tarkasti miten prosessi etenee ja millaiset työt menestyvät. Joten nyt kannattaa jo miettiä mitä tutkia ja kenelle  – edellä kuvatuin reunaehdoin. Palkaksi on luvassa mainetta  kunniaa sekä esiintymisiä kansainvälisillä tutkimusfoorumeilla. Kerromme SMTSn saitilla miten vuoden 2024 kisa etenee ja millaiset työt menestyvät.