Suomi onnellisin maa – onneton kansa?

happy-new-year

Viime torstaina kesken sote-sekoilun ja Tampereen taistelujen satavuotispäivän suomalaisen median yllätti uutinen World Happiness tutkimuksesta, jossa Suomi oli valloittanut ykköspaikan. YLEn pääuutisetkaan eivät ehtineet reagoida – olihan ensin kerrottava kansaedustajien sopeutumiseläkkeen EK-keskusteluista. Hetken epäröinnin jälkeen alkoi suomalaiskansallinen epäily, oliko kyseessä mittausvirhe tai väärät mittarit.  Eräs toimittaja oli komentoinut kolleegoilleen sitä kuinka ”paskoja maita muut ovatkaan jos Suomi on ykkönen”. Mitalisijat on kylläkin aina valuneet – yllätys yllätys – Pohjoismaille.

Niinpä niin – meidän melankolisten suomalaisten on aina syytä epäillä menestystämme kansainvälisissä tutkimuksessa olisi sitten kyse OECD: n kilpailukykykartoituksesta  tai  arvossa arvaamattomassa olevasta PISA-tutkimuksesta. Yhtä kaikki päätin lähetä katsomaan miten tulokseen oli päästy. Medialle tutunomaisesti tulosten raportoinnin kiireessä oli  tekotapa taas unohtunut  selvittää.

VAIKEA SELKOINEN TYÖ

Teettäjä on arvovaltaisesti  YK. Työn takana ovat kolme akateemista tutkijaa Helliwell, Layard ja Sachs.   Raportti löytyy netistä. Se on lähes 200 sivua pitkä ja päätulosten lisäksi paneudutaan kiitettävästi muuttoliikkeeseen ja maahanmuuttajien kokemuksiin.  Raportin summaryssa tai saatikka raportissa ei ole selkokielllä kerrottu miten  tutkimus on tehty. Liitetiedostoja avaamalla rakenne alkaa selvitä.Tutkimuksessa on näppärästi yhdistelty kyselytutkimuksen tuloksia sekä kovaa dataa kuten eliniän ennustetta ja bruttokansantuotetta, jopa GINI-kerroin on sotkettu mukaan.

Kyselydata on kerätty puhelimitse 167 maassa. Kysymykset on tehty Gallup World Pollin yhteydessä.  Otoskoko on ollut 1000. Onnellisuutta  on mitattu kysymyksillä kuten: Nauroitko tai hymyilitkö eilen paljon tai Entä onnellisuus? Jos joudut pulaan onko naapurissa joku  jonka puoleen voit kääntyä?

LUOTETTAVUUS

Olen ollut 1990-luvulla  tekemässä tutkimusta siitä miten semanttiset asteikot toimivat eri kulttuureissa. Tarkasti kuvattu   asiakaspalvelutapahtuma  sai  Saksassa numeroa paremman arvosanan kuin vastaava suoritus Italiassa.  Väitän, että  tämänkin tutkimuksen akilleen kantapää on asennekysymysten vertailukelpoisuus  maittain. Lisäksi voi kysyä miten hyvin vastaajien  subjektiivinen onnellisuusarvio korreloi  BKT:hen tai elinajanodotukseen  Joka tapauksessa olemme ohittaneet hygge-maa Tanskan ja saaneet tutkimuksesta positiivista kansainvälistä huomiota ja avoimia kysymyksiä siitä, kuka olisi valmis muuttamaan Suomeen?

KERTOOKO SE KANSAKUNNAN TILAN?

Kun seuraa suomalista mediaa saa varsin harmaan kuvan kansakunnastamme. Mielialalääkkeitä popsitaan kuin Buranaa, syrjäytyminen uhkaa merkittävää osaa nuorista, koulukiusaaminen ei lopu ja sisäilma senkun huononee. Olemmeko siis onnellisia  vai liian kylläisiä. Kuuntelin Mika Pantzarin luentoa joitakin vuosia sitten. Mikan esityksen  mukaan sellainen kansakunta on tyytyväinen elämänmenoon,  joka on voittanut suuren trauman kuten sodan ja kehitys on saatu käännettyä nousuun. Kaikilla menee siis paremmin . Hyvästä esimerkistä käynee Viro, joka ottaa nälkäisenä kiinni hyvinvointi Suomea ennakkoluulottomin harppauksin.

EI SYNKISTELLÄ!

Kuuntelin viikonloppuna Tulevaisuusseminaarissa Tampereella tähtitieteilijä Esko Valtaojaa.  Hänen mielestään meidän tulee olla ylpeitä Suomesta ja maamme kehityksestä. Viimeisen 60 vuoden aikana Suomen bruttokansantuote on kasvanut 15 kertaiseksi. Sama meno jatkuu ja taantumat ovat vain pieniä poikkeamia pitkässä trendissä.  Valtaojan mukaan huolta ei ole kunhan investoimme innovaatioihin ja koulutukseen. Tätä tulosta ei edes himmennä edes ruotsalaisten vinoilu. Ruotsin TV esitti onnellisuusuutisen kuvituksena Åke Blomqvistia opettamassa suomalaisille disco-tansseja 70-luvulla. Toisaalta silloinhan oli monen mielestä moni asia paremmin: kaikilla oli töitä , vienti veti ja Norjakin hakattiin hiihdosta  yleisurheilumenestyksestä puhumattakaan! Aika kultaa muistot.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s