Ei hyvin eikä huonosti – positiivista?

Maaliskuun alussa Hesari julkaisi TNS Kantarin tekemän tutkimuksen jonka mukaan 41 % vastaajista näki Sanna Marinin hallituksen onnistuneen työssään joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Asteikko oli viisiportainen plus tietenkin ”en osaa sanoa” . TNS:n Nurmela tulkitsee ”ei hyvin eikä huonosti” vaihtoehdon – 25 % – ”positiivista neutrauliutta” kuvaavaksi. Samalla Nurmela viittaa Taloustutkimuksen Lännen Medialle tekemään kyselyyn, jossa 64 % vastaajista oli tyytyväisiä hallituksen toimintaan. Vaihtoja oli tässä kyselyssä vain neljä – kaksi myönteistä ja kaksi kielteistä. Tämä selittänee pääosin tuloseron – näin toteaa Juho Rahkonen. Mitä sitä ylitulkitsemaan?

Palataan perusasioihin. Viisiportainen asteikko tuottaa akateemisten tutkimusten mukaan parhaimman hajonnan eri vaihtoehtoihin. Eli jos vaihtoehtoja lisätään ei vastausjakauma hyviin ja huonoihin vaihtoehtoihin oleellisesti muutu – ääripäät jäävät tyhjiksi. Jos taas niitä karsitaan neljään vastaajat pakotetaan ottamaan kantaa, mikäli ja kun neutraali vaihtoehto puuttuu. Tämä on tehokeino, jolla yritetään pakottaa vastaajat ottamaan selvimmin kantaa puolesta tai vastaan. Pako tapahtuu en osaa sanoa luokkaan.

Yleisimmät kyselyskaalat ovat Osgood-skaala ja Likert-skaala. Osgoodissa asteikon ääripäinä ovat vastakkaiset adjetiivit kuten hyvä/huono. Portaita on 5-7. Likert-skaalaa käytettäessä eri vaihtoehdot kirjoitetaan auki eli puhutaan väittämien vastaavuudesta. Työtä ei siis hallituksessa ole hoidettu hyvin eikä huonosti – ei siis lievästi positiivisesti. Tällaiset ylitulkinnat pahimmillaan johtavat lukijaa harhaan ja niihin arvioihin mediakin kompastuu.

Asteikon taivuttelu ei ole toki harvinaista. Jenkit ovat käyttäneet asiakastyytyväisyyttä mitatessaan asteikkoa excellent- very good – good – fair – poor, eli todella huonoa tyytyväisyyttä kuvaavia vaihtoehtoja on vain yksi, vaikka sävyerot ovat toki tunnistettavissa.

Mutta palataan vielä hallituksen suosioon. Selvää on Sanna Marin pesee imagollisesti Antti Rinteen 6-0. Tämän eri kyselyt kiistatta todistavat. Hallituspuolueita kuitenkin äänestäisi viime viikon YLEn kannatusmittauksen mukaan vain 53 % kantansa kertoneista – ei 64 % tai 41%. Ja lopuksi vielä joulukuiseen HS-gallupiin, jonka mukaan vain 40 % suomalaisista osasi nimetä kaikki viisi hallituspuoluetta – toivottavasti muistavat istuuko puolue jota äänesti hallituksessa. Miten luotettavaa lienee arviointi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s