Koulut ovat alkaneet ja töihin ollaan palattu. Uutisvirta jatkuu ”Päivä Murmelina” tyyliin keskustelulla Koronasta ja työllisyyden parantamisesta – who cares? Tänään julkaistu OP:n talousraportti tukee näkemystä siitä, että Suomi pääsee melko vähin taloudellisin vahingoin Koronasta. Ei tullut talvisotaa – ehkä Mäntsälän kapina. Neljän prossan lasku BKT:ssa on hyvä saavutus ja Euroopan kärkitulos. Taisin keväällä viisastella näistä kauhuskenarioista. Mutta asiaan – mikä minua nyppii ovat toimittajien tutkimusnostot. Uutinen pitää tehdä vaikka väkisin ja laumassa on kiva pysyä. Tässä kolme esimerkkiä.

Syrjintä

Alkukesästä puhuttiin kovasti syrjinnästä, oli havaittu rasisimia, naisvihaa, läskivihaa ja mitä milloinkin. Kaikenlainen syrjintä on tuomittavaa, mutta sen määrän ja laadun suhteen pyydän tarkkuutta. Suomi on erään tutkimuksen mukaan yksi rasistisempia maita Euroopassa. YLE uutisten mukaan jopa 67 % tutkimukseen osallistuneista oli kokenut ihonvärinsä tai juuriensa takia syrjintää viimeisen viiden vuoden aikana, Tämä ilmeni EUn toteuttamassa kattavasta laadullisesta tutkimuksesta. Mistä lähtien laadullinen tutkimus on kertonut määriä? Ehkä YLEn J-P Raeste oli saanut väärän liuskan käteensä.

Taloudellinen eriarvoisuus

Alkuviikosta YLEn aamu-tv:ssä kerrottiin, että viimeisen 20 vuoden aikana taloudellinen eriarvoisuus on kovin lisääntynyt. Kalevi Sorsa säätiön – huomioi arvopohja – oli päätynyt tähän tutkittuaan varallisuuden kertymiä. Lyhyesti 1990-luvun alussa Suomessa oli todella varakkaita ihmisiä vähemmän kuin nyt. Se on Sorsa-säätiön mielestä valitettavaa. Olisiko vuosituhannen vaihteen talouskasvulla mitään osuutta ja kasvalla kiinnostuksella yrittäjyyteen? Verotusta ei ole merkittävästi löyhennetty ainakaan veronkasajien keskusliiton mukaan.

Kaiken kaikkiaan suomalaisilla menee – vielä – selvästi paremmin kuin suuren laman jälkeen – eriarvoisuus mukaan lukien. Kansainvälinen vertailukelpoinen gini-kerroin näyttää kehittyneen myönteisesti pitkään ja nyt se on pysynyt ennallaan . Kuten Matti Apunen totesi jälkiviisaissa, jos paino ei laske niin ei kannata syyttää vaakaa eli siis gini-kerrointa. Pitää siis ottaa toinen mittari käyttöön.

Tänään kerrottiin myös , että 100.000 lasta oli perheineen pudonnut köyhyyteen Koronan takia. Karmea luku ja näytekin oli iso 4000. Kävin läpi raporttia – näytteen muodostus aiheuttaa otsan rypistyksen. Se tehtiin Lastensuojelun Keskusliiton verkkouutissa jaetun linkin jkautta ja ”useassa” sosiaalisesen median kanavassa”. Toki työttömyyden kasvua ja lomautuksia laskien päästäneen saman suuntaiseen arvioon.

Noin 10 vuotta sitten suomalaisten kerrottiin haluavan lisää digitaalisia-terveydenhuolto palveluita. Tutkimus tehtiin erään terveysalan lehden verkkojulkaisussa…

Kannatusmittaukset

Toimittajat ihastuivat keväällä SDP:n kasvuloikkaan, niin että kannatuksen taite jäi monilta huomaamatta. Kun ensimmäinen lasku nähtiin media uutisoi, että SDP:n kannatuksen kasvuvauhti hiipuu. Miksei kerrottu edes, että kasvu pysähtyi? Kun tutkii neljää viimeistä kannatuskyselyä kesä-heinäkuussa 2xYLE ja 2xHS niin näissä kolmessa huippukannatus on laskenut eli ollaan tultu 23 prosentista 21.

Toki toisenlaisiakin kannatustulkintoja on kuultu. Heinäkuussa toimittaja Jari Korkki tokaisi Pöllöraadissa, ettei kannatusmittauksilla ole mitään merkitystä kun maaliin tulojärjestys näyttää olevan sama kuin EK-vaaleissa 2019. Ai eikö – näillä luvuilla SDP saisi lähes yhtä paljon uusia edustajia vaalimatikan avistustuksella kuin mitä Vasemmistoliitolla on kansanedustajia. Kepussa on kannatusmittausten johdosta painettu jo paniikkinappia ja saapa nähdä mitä nappejan Kokoomuksen puoluekokouksessa Porissa painellaan.

PS. Markkinatutkimusseura aloittaa syksyn seminaarit perinteisellä KEKRIllä 27.8. Korona-varotoimet huomoiden tilaisuus on täynnä. Pyrimme taltioimaan tilaisuuden tavalla tai toisella.

hyvää alkavaa syksyä – vaikka kesää onkin vielä jäljellä!