kannatusmittaus

SMTS on uusi ESOMAR kumppani

/ Juha Aalto / Jätä kommentti

Suomen Markkinointitutkimusseura ja ESOMAR ovat syyskuussa allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. SMTS nousee kansainvälisen tutkija- ja analyytikkoyhteisön viralliseksi kumppaniksi Suomessa.ESOMAR tarjoaa jäsenillee kanavan kansainväliseen verkostoitumiseen, business-mahdollisuuksiiin, alan eettisen normiston ohjeistukseen ja neuvontaan, sekä tutkimus- ja jäsentietokantaan. ESOMARiin kuuluu 750  yritysjäsentä sekä yli 5000 henkilöjäsentä. Koko jäsenkunta käsittää yli 50.000 alan ammattilaista.

Sopimusneuvottelut käynnistyivät viime keväänä aiemman kumppanin SMTL:n toiminan päätyttyä. Pitkällisen sähköposti viestittelyn jälkeen ja molempien osapuolien perusteellisen harkinnan ja päätöselinten käsittelyn jälkeen Seura valittiin edustajaksi. Yhteyshenkilöksi valitsimme  johtokuntamme jäsenen Katariina Relanderin, joka  kiikutti henkilökohtaisesti sopimuspaperit Amsterdamiin!  

Yhteistyö käynnistyi vauhdikkaasti kansallisten edustajien kokouksella. Esillä olivat tutut huolet. Miten haluamme määritellä toimialan jatkossa? Laajennus empiirisistä tutkijoista data-analyytikoihin olisi  luontevaa, mutta ovatko analyytikot kiinnostuneet meistä? Ilmassa on kahta linjaa. Mikäli toimiala käsitettä laajennetaan merkitsee tämä tekno-väen mukaan ottamista. Näin toimialan profiili muuttuisi dynaamisemmaksia ja nuoremmaksi. Huoleksi nousevat alan eettisten standardien soveltuminen uusiin toimijoihin sekä laadunvarmistaminen. Korkea tutkimuksen ja analytiikan laatu on perusta niin asiakkaiden, sidosryhmien kuin tutkimuksiin osallistuvien kansalaisten luottamukselle.

Mitä seura hyötyy kumppanuudesta?  Kyse on pitkälti palveluiden vaihdosta. Tällaisia ovat:

  • edunvalvonta, policy-kysymykset ja alan standardien tulkinta
  • erilaiset tapahtumat, webinaarit, vieraspuhujat
  • alennukset tapahtumista, yhteistilaisuudet
  • viestintä ja markkinointi

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Seura pystyy tarjoamaan välillisesti jäsenilleen osin samoja  palveluita kuin mitä ESOMAR tarjoaa jäsenilleen – toki aineistot ja maksulliset julkaisut poislukien. Kaiken kaikkiin voin todeta Seuran siirtyneen kansalliselta tasolla mukaan kansainväliseen yhteisöön. Eikä tässä vielä kaikki – yhteiskumppanuus on maksutonta.

Seuran puheenjohtajana olen tähän hyvin tyytyväinen. Itse toimin ESOMAR-edustajana vuosina 2009-2015. Tuolloin edustajat olivat yksityishenkilöitä vaikka välillisesti tehtävässä edustin myös SMTLää ja Taloustutkimusta. Tänään edustajat ovat kumppaniyhteisön valitsemia henkilöitä, kuten edellinen edustaja Jukka Rastas, jolle kuuluu iso kiitos liittymisprosessista. Edustajavuodet olivat antoisia aikaa ja pyrin jakamaan kansainvälistä vertaistietoa suomalaiselle tutkimusyhteisölle. Globaalit toimintaympäristöt poikkesivat toisistaan dramaattisesti. Itä-Euroopassa painittiin korruption kanssa ja  Länsi-Euroopassa tuskailtiin laskevan osallistumisaktiivisuuden kanssa. Brasiliassa tämä ei ollut ongelma – 6000 henkilökohtaista haastattelua ei ollut haaste – se oli ainoa tiedonkeruumenetelmä kansallisesti edustavan otoksen rakentamisessa.

Uusimmat ESOMAR-uutiset ja alan kehitysnäkymät esitellään Seuran aamiaistilaisuudessa 26.10.2023 perinteisesti EKBERG-juhlatilassa. Tilaisuus taitaa olla jo ”fully booked”

PS. Tänään julkaistiin uusi YLEn kannatusmittaus. Toimittaja Hakahuhdan ansiokkaassa tutkimusanalyysissä mainittiin ohimennen, että puhelinhaastatteluja oli täydetty internet-paneelissa. Kysyn: Mistä alkaen, kuinka paljon ja missä alaryhmissä? Nämä tiedot tutkimuksen ”apinalaatikkoon” kiitos!

Viimeinen vaaliveikkaus

/ Juha Aalto / Jätä kommentti


Tällä viikolla kaikki johtavat mediat – ALMA, HS ja YLE  – ovat julkistaneet omat vaali-ennusteensa. Maaliintulojärjestys on vaihdellut päivittäin. SDP pitää ykköspaikkansa aikaa vastaan taistellen. Persut nousevat kaikkien mittauksissa. Kepu ja Kokoomus junnaavat lähes paikallaan. Vihreiden ja Vasemmistoliiton nousu on pysähtynyt. 

Erot YLEn ja Hesarin mittauksissa Persujen ja Kokoomuksen kohdalla puhuttavat. Syy on selvä. Lyhyesti: Taloustutkimus on käyttänyt laskennassaan viimeisen kuntavaalin ja eduskuntavaalin tulosten keskiarvoa kun taas Kantar käyttää verrokkina muutosta laskiessaan kuntavaalien tulosta. Kokoomus hakkasi Perussuomalaiset selvästi kuntavaaleissa ja tämä näkyy Kantarin luvuissa. Taloustutkimuksen analyysissä Persut saavat nostetta hyvästä vuoden 2015 EK-vaalituloksesta. Tietoykkösen menetelmää ja otosta (paneelin ja puhelinhaastattelujen yhdistelmä) ei ole avattu riittävästi, jotta sitä voisi arvioida. Hyvin he toki peesaavat YLEn ja Hesarin tuloksia.

Sekä YLEn että HS:n valinnoille on omat perusteensa. Siksi otin oman arvioni pohjaksi näiden kahden tutkimuksen keskiarvon. Koska tutkimukset selvittävät tilanteen mittaushetkellä, eli pääosin viime viikolla ”korjailin”, kannatusmittauksia viimeisillä uutisilla, joihin jo alussa viittasin. Lisäksi arvioin ennakkoäänestyksen hyvää aktiivisuutta, joka satanee etenkin Kepun ja Kokoomuksen laariin. Sormituntumalla lisäsin laskennalliseen keskiarvoon  kasvua Kokoomukselle  5 %ja Kepulle  sekä Sinisille 2,5 % He ovat olleet vahvasti esillä vaalitenteissä.  Persujen kannatukselle veikkaan edelleen kasvua  + 5 %. SDP:n liuku jatkuu –  tosin hidastuen – laskua -5 %.  Vihreiltä leikkasin tuloksesta 5 %, pois,  koska kannatus ei juurikaan toteudu täysimääräisenä. Leikkaukset  ja lisäykset ovat siis suhteessa YLEn ja Hesarin mittaamiin kannatuksiin –  EI siis prosenttiyksiköitä. Eli tässä on arvioni.

SDP               18,3

KOK               17,5

PS                  16,4

Kepu             14,8

Vihreät          11,5

VAS                 9,2

RKP                 4,7

KD                   4,2

SIN                  1,0

MUU               2,5

Vaalikausi on ollut vauhdikas. Puheenjohtajia on tullut ja mennyt. Uusia puolueita on syntynyt. Talous on kääntynyt mollista duuriin.  Maahanmuutto on ollut milloin hallittua milloin hallitsematonta.  Ilmastoahdistus painaa eikä sotestakan päästy eroon.  Vaalitoreilla jaetaan makkaran ja ämpäreiden lisäksi flyereita ja vaalilupauksia. Äänestäjän ei ole  helppo tehdä valintaansa – eikä tutkijan ennustetta.

Kaatuiko Vihreiden vallanvaihto johdon viestintään?

/ Juha Aalto / Jätä kommentti

adult-african-descent-analysis-1549000

 

Ollaan palattu lähtöruutuun

Vihreiden korpitaival päättyi – niin ainakin puoluejohdossa toivotaan – Pekka Haaviston valintaan runsas viikko sitten. Avohaavaan hieraistiin vielä suolaa YLEn viimeisimmässä kannatusmittauksessa. Tulos 11,3 % kannatus – vielä 0,3 % laskulla menee jo alle kuntavaalituloksen. Alman höpsis-mittaus, joka näytti 12,9 %  kannatusta Vihreille voidaan unohtaa. Vihreiden sauna palaa edelleen – vai palaako? Kirjoitin blogissani 7.9.2017, ettei ministeriautojen avaimia kannata vielä jakaa, kun Vihreät käväisivät mittausten kolmospaikalla.  Itse asiassa nyt ollaan samalla tasolla kuin tammikuussa 2017,  jolloin Vihreiden kannatus oli HS-gallupissa 12 prosentin luokkaa. Eli ei Vihreiden peli ole vielä pelattu. Kuten Ylen Ykkösaamussa todettiin viime viikolla, hyötyy SDP aina kaikista ammattiyhdistysliikkeen ja hallituksen nokitteluista. Kevään EK-vaalien aikaan pääsevät muutkin asiat esille kuin kolmikanta ja puoluejohtajien mediapersoonat painavat äänestäjien puntareissa.

Toimiko Vihreiden johto viestinnällisenä joukkueena?

Touko Aalto nostettiin puolueen johtoon tuomaan yleispuolueen leimaa ja kannattajakunnan laajennusta Ruuhka-Suomen ulkopuolelta. Strategisesti perusteltu päätös, mutta usko siihen, että kun annetaan virka niin järki tulee kaupantekijäisenä ei todellakaan toiminut.  Ei ainakaan mitä tulee viestintään. Puheenjohtaja, joka oli myös ”vihreä” kansanedustaja jätettiin yksin vastaamaan viestinnällisiin haasteisiin, jotka mediallistuneessa toimintaympäristössä ovat etenkin politiikassa mitä ankarimmat. Yksittäisiä tiedonvälittäjiä nousi spontaanisti antamaan hämmentäviä lausuntoja milloin somessa, milloin perinteisissä medioissa, oli sitten kyseessä puheenjohtajan tekemisistä tai  puolueen linjasta.  Selvä roolitus siitä, kuka vastasi mistäkin media-areenasta tai aiheesta näytti puuttuvan ja tästähän eri politiikan toimijat saivat uusia aiheita hämmästelyyn.

 

Oliko viestintä ennakoivaa vai reaktiivista?

Perinteinen reaktiivinen viestintämalli, joka nojautuu tapahtumien selvittämiseen ja pahimmillaan selittelyyn ei toimi yrityselämässä saatikka politiikassa. Aktiivinen ote, jossa aloite on viestijällä ei yksin vastaanottajalla on ratkaisu. Nopeus, avoimmuus ja totuudenmukaisuus ovat hyviä lähtökohtia. Toki puheenjohtaja yritti parhaansa, mutta monesti ulostulot olivat hätäisiä ja niitä jouduttiin heti miten korjailemaan. Taas syntyi kuva siitä, ettei homma ollut hanskassa tai ainakin toinen hanska oli hukassa tai kaverilla lainassa.

 

Asiat ovat sitä miltä ne näyttävät

Moni viime vuosien johdon media- tai somekohu on lähtenyt pienestä liikkeelle on sitten ollut kyse Kanervan tekstareista tai Ailuksen pikku-bemarista.  Kyllähän asiassa jotain perää pitää olla kun siitä niin paljon puhutaan! Näin kuuluu vanha kansan viisaus – ja some tätä kuvaa vain vahvistaa. Kun pientä alkupaloa ei saada kuriin, on pian roihu on sellainen, että ero tehtävästä on ainoa ratkaisu. Kaikilla media-areenoilla tulisi olla aktiivinen niin busineksessä kuin politiikassa.  Vaikeaa se on nykymenossa, jossa  esimerkiksi Ben Zyskowiczin BenTV:llä on runsas 1000 seuraajaa kun taas Roni Backin tubetuksia seuraa viikoittain yli 200.000 seuraajaa – kohderyhmät ovat toki erilaiset. Miten siis toimia johtajana  mediallistuneessa ympäristössä  – tätä olen selvittämässä Johtaja on Media! – toimiston apuna.