Timo Soini kurmootti tiedotustilaisuudessaan 29.6. ”gallupin tekijöitä”.  Soinin mukaan kaikki mielipidetutkimukset ennustivat väärin. Soini ihmetteli tekijöiden tulosvastuuta.  Eikö tekijöiden pitäisi saada potkut? Ei kai vanha meno voi jatkua? Maisterismiehenä Soini varmasti tietää, etteivät mielipidetutkimukset  ole luonnontiedettä vaan paremminkin käyttäytymistiedettä.  Silti kritiikki tai kysymys miksi mittaukset antoivat väärän tuloksen on paikallaan. Remain-puolen piti voittaa osapuilleen samoilla luvuilla kuin millä Brexit-koaliitio voitti.

Financial Timesin poll tracker -yhteenveto antoi 23.6. tuloksen:  48 remain – 46 leave, epävarmoja vastaajia oli kuusi prosenttia. Kun tarkastelee 22.6.julkistettua viittä  eri tutkimusta, jossa otos on mielestäni riittävä – yli 2000 –  havaitsee, että kolme tutkimusta antavat tulokseksi remain ja kaksi leave. Merkille pantavaa on, että TNS ja Opinnium vertaavat vain mielipiteensä ilmoittaneita vastaajia toisiinsa – epävarmoja oli molemissa tutkimuksissa 11 % – ja saavat brexit-eron lopputulokseksi.

Tässä onkin koko homma clue – epävarmat äänestäjät.  YouGov ja monet muutkin arvioivat epävarmojen äänestäjien osallistumisen samalle tasolle kuin parlamenttivaaleissa, eli monen uskottiin jäävän  kotiin. Korkea äänetysprosentti teki ennusteille – ei toki kaikille – tepposet. Äänestysvilkkaus oli etenkin remain-alueilla korkea.

Toinen vaikea asia oli nuorten passiivisuus –  heidän äänestysintonsa oli alle 40 %  kun äänestysprosentti kokonaisuudessaan oli 72. Kysymys kuuluu, miten nuorten äänestäjien passiivisuus pystyttiin ennakoimaan – siis painottamaan – dataa analysoitaessa? Toki voidaan pohtia pitäisikö tukeutua enemmänkin ”raaka dataan” kuin lähteä korjaamaan  tulosta monen eri painotuksen avulla. Tästä meillä on Suomessakin kokemusta vuoden 2011 EK-vaaleista. Miten se tulosvastuu siis määritellään? Pysytäänkö tilastotieteessä vai siirrytäänkö veikkausten ja arveluiden suuntaan?

Olen muuten  Boris Johnsonin kanssa samaa mieltä, ettei Isossa-Britanniassa ole näköpiiriissä suuri mullistuksia tavallisen kansan näkökulmasta. Valuutta on punta, mittayksikkö tuuma ja liikenne rullaa vasemalla puolella. Ja niin – jalkapallon arvoturnauksissa menee aina alle odotusten. Viimeinen arvokisamestaruus on vuoden 1966 MM-kisoista – sekin epäselvän ylärimakimmokkeen ansiosta.