Tutkimustoiminnan takkuiset tulosvuodet takana – vahvistaako noususuhdanne kysyntää?

M&M julkaisi 25.8. markkinointiväen näkemyksiä syksyn businessnäkymistä. Normipositiivisuus oli taas esillä, kasvuun uskotaan aina kesän jälkeen. Särön toivat vain mediapomot. Perinteisen median kysyntä laskee kuten se on tehnyt noin 10 vuotta. Viestintätoimistot ilakoivat, heillä kasvua odotellaan. Tulppa on  kuulemma irti – toivottavasti ei sokka.

Markkinatutkijoita ei Mömmö yleensä haastattele – ei tälläkään kertaa.  Tutkimusosaamista toki edusti  Dagmarin Tuula Kallio, joka uskoi teknologian edelleen uudistavan markkinointia. Lokaation voimaan uskon minäkin. Se avaa myös tutkimustoiminnalle uuden busineksen, kunhan alustat saadaan toimimaan helposti epäluuloisen kuluttajan mobiileissa päätelaitteissa ja palkitsemiseen panostetaan.

Kun ei ole ennusteita, katsoin peruutuspeiliin, eli millainen tulosvuosi tutkimusalalla oli 2016? BKT:n kasvu alkoi jo viime vuonna. Tiedot löytyivät jo kesällä Fonecta Finderista.

Full Service – konsepti edelleen ahdingossa

Kun  tarkastelin eri toimistojen tuloksia heikoimmin pärjäsivät perinteiset Full Service toimijat. Kantar TNS:n   liikevaihto laski 13,5 milliin. Liikevoitto oli pakkasella  – 2,5 %, mutta huikea tulos jopa 17, miljoonaa euroa syntyi  varmasti avainassetteja myymällä. Taloustutkimus väänsi liikevaihdon kasvuun jo 2015. Neljän prossan kasvu  2016 toi  8 milliä vaihtoa ja liikevoittoa niukasti 3,2 %. Tilikauden tulosta petrattiin  rahoitustuotoilla – tulos 646.000.  Innolinkin liikevaihto laskin himpun 4,6 miljoonaan, liikevoittokin oli kohtuullinen, mutta tulos jäi vain neljään tonniin. Visio yli 10 miljoonan vaihdosta on karannut.

Erikoistuminen kannattaa – ainakin jos olet yksin segmentissäsi

Tuloskunto kohenee kun tarkastellaan  erikoistuneita yrityksiä. Finnpanel työsti 5 millin liikevaihdolla muhkean 1,2 miljoonan tuloksen. Kansainväliset omistajat lienevät tyytyväisiä. AC Nielsen oli henkitoreissaan monta vuotta Keskon ja S-ryhmän luopuessa kilpailuviraston painostuksella Scantrack-tutkimuksesta.  Usean raskaasti tappiollisen vuoden jälkeen AC Nielsenin Homescan-kuluttajapaneeli tuottaa  tänään mukavasti. Runsaan 4,9 miljoonan vaihdolla tehdään lähes miljoonan tulos. Kansainvälisen yrityksen hartiat kestivät vaikeatkin vuodet kun kilpailua ei juurikaan ole.  Varsinainen tulosihme on mielestäni nettitutkimuksia tehokkaasti hyödyntävä IRO. Samalla liikevaihdolla kuin 2015 –   3,3 miljoonalla viime vuonna  IRO teki 24 % liikevoiton ja 646.000  euron tuloksen,  joka on  yrityksen paras neljän vuoden tarkastelujaksolla.

Talotoimistot haastavat erillistoimistot

Media-, mainos-, ja viestintätoimistot rakentavat entistä vahvempia tutkimusyksiköitä tai tytäryhtiöitä. Kokonaisvaltaisen palveluketjun tarjoaminen markkinointiviestinnän strategioista aina käytännön ratkaisuihin kiinnostaa yhä useampaa asiakasta. Marketing Clinicille myydyn Kopla Helsingin tuloskunto ja kasvu ovat taantuneet,  mutta vielä hyvä kasvu 16,4 % toi  1,9 miljoonan liikevaihdon ja 13 % liikevoiton. Virran toimistona vaikuttava  Kuulas kasvatti liikevaihtoaan  napakasti 20 % ja liikevoitto prosenttikin oli hyvä 14,9. Olen usein miettinyt paljonko asiakashankinnasta tehdään itse ja paljonko syntyy konsernin avustuksella? Osaaminen ja usein esiintyminen  poikkeaa raikkaasti perinteisistä toimistoista.

 

Digitoimistot villikortti

Big Dataa, avointa dataa ja somea hyödyntävät analytiikkatoimistot ovat vahvassa hypessä. Moni niistä on vielä start up -tilassa, joten niitä ei voi arvostella  perinteisillä tunnusluvuilla. Esimerkiksi Futusomen liikevaihto kasvoi  2016 169 %,  mutta tulos oli tappiollinen, tosin erittäin kohtuullisesti.  Joskus yrittäjät eivät pyrikään taloudellisen tuloksen vahvistamiseen vaan osaamisarvon  kasvattamiseen. Katse on kv.markkinoilla. Esimerkiksi kauppakeskusten kävijäanalytiikkaan erikoistunut RapidBlue Solution ei tehnyt Suomessa koskaan tulosta – se myytiin  silti isolla rahalla  2013 jenkkiläiselle ShopperTrackille.

Olen ollut markkinatutkimusalalla 30 vuotta. Kokemukseni on: Jos BKT kasvaa niin tutkimusten kysyntä kasvaa vaikka viipeelä. Näin tapahtui 1994 ja 2010 finanssikriisiin jälkeen.  Jakajia on vain vuosi vuodelta ennemmän, yritysten omia BI-yksiköitä unohtamatta, jonne yhä useampi tutkimuseuro suunnataan. Kasvusta ei riittäne kaikille edes murusia. Globaalikasvukin suuntautuu uusiin digitaalisiin ratkaisuihin.

 

 

 

Belgialaisia tutkimusharvinaisuuksia – Suomessa saa maailman parasta hotelli- ja ravintolapalvelua!

Edesmennyt Göstä Sundqvist oli mestarillinen tarinankertoja – tänään sanottaisiin kai sisällöntuottaja. Göstan ”dokumentteja”  kuunnellessaan  saattoi ensi alkuun syntyä tunnelma, että ihan oikean taloyhtiön kokouksessa siinä istutaan, pian tarina kääntyi sellaiseksi, ettei  jäänyt epäselväksi kyseessä olevan 100 % fiktiota.

Kesäkuun lopulla sopivasti ennen lomakauden alkua MARA julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan  Suomessa saa Europan parasta  henkilökohtaistapalvelua  ravintoloissa ja loistavaa paikallista ruokaa. Monessa muussakin vertailupisteessä oltiin aivan kärkisijoilla heti Norjan ja Ruotsin jälkeen. Kansainvälisessä ruuan laatuvertailussa huonosti menestyivät sellaiset matkailun mahtimaat kuin Ranska ja Espanja.

Yle otti asian pääuutislähetykseen ja kun Hesarikin hehkutti uutista 29.6. ihan pääkirjoitustasolla, en voinut olla vastustamatta kiusausta tutustua tutkimukseen tarkemmin.

Tutkimuksen oli toteuttanut belgialainen   TCI ”tutkimuslaitos”, joka kertomansa mukaan yhdistelee innovatiivisesti Big Dataa ja  empiiristä tutkimustietoa.  Nyt Esomar-poliisin korvat nousivat pystyyn, miten tämä on tehty.  Siis raportti netistä esiin ja metodologiaa selaamaan.  Neljänrivin selvityksestä kävi ilmi, että kyseessä on  TRAVELSAT niminen tutkimustuote, jossa on mukana on yli 100 eurooppalaista  hotelli- ja ravintola-alan yritystä.  He keräävät tiedot eräänlaisella NetPromoter-kyselyn modifikaatiolla asiakkailtaan ja luovuttavat datan tutkijoiden käyttöön. Maakohtaiset otoskoot tai jakaumat eivät selvinneet, saatikka painotustekniikka. Tulosten virhemarginaali näytti olevan melkoinen.

Toisessa osassa selviteltiin tulevaisuuden majoitus-  ja ravintolapalveluita 15 peruskysymyksellä jossakin acces-paneelissa, jonka ylläpitäjästä saatikka rakenteesta ei ollut juurikaan tietoa. Tuloksia selaillessa en kyllä löytänyt tutkimuksen punaista lankaa, kuka tätä hyödyntäisi ja miten. Kun vaakaan laitetaan vielä heppoinen toteutus laittaisin raportin pian sähköiseen ö-mappiin. Tutkimuskriitisyys kotimaisia tutkijoita kohtaan  olisi ollut ihan toista luokkaa, etenkin jos tutkimusta olisi tarvittu poliittiseen päätöksen tekoon.  Kriittistä analyysiä toivoisi isoilta medioilta kansainvälistenkin tutkimusten kohdalla.

Toki kesällä on kiva lukea hyviä uutisia Suomesta  kansainvälisestä mediasta on sitten kyse rock-festareiden naku-uinnista tai eukon kannosta.   Suomalaisen palvelun laadun voi tarkistaa itse kukin  suvisessa Suomessa matkaillessaan ”laadullisesti havainoimalla”.

Hyvää lomakauden jatkoa kaikille

”Väärä” ja pieni otos – oikea tulos

Perussuomalaisten vaalikojulla  S-Marketin  edessä  minulle kerrotiin  jo maaliskuussa, että Halla-aho voittaa puheenjohtajavaalit.   Orimattilassa on vahva persukannatus. Muiden puolueiden kannattajat saivat olla mitä mieltä tahansa.  Kyllä kansa tiesi. Monet politiikan tuntijat käänsivät takkiaan varovaisemmin.

Julkaisettoman tutkimuksen julkistaminen

Jännittävä asetelma teetätti kutkuttavia kyselyitä.  Taloustutkimuksen Juho Rahkonen ehti ensinmäisten joukossa julkisuuteen. Keväällä kerätyssä laajassa kuluttakirjekyselyssä haaviin saatiin 239 perussuomalaisten kannattajaa.  Puheenjohtajakysely sai  Halla-ahon voittajaksi 40 %  kannatuksella Terhon 25 % vastaan.  Otoksesta eikä kohderyhmästä pidetty. Suomen Kuvalehden Pasi Kivioja vähätteli kyselyä päivää ennen kokousta.

70 kansalaisen näkemys oli uutinen

Hesari julkaisi noin viikko ennen kokousta 1000 haastatteluun perustuvan tuloksen. TNS Kantar sai kiinni 70 persujen kannattajaa, joista   50 % oli Halla-ahon takana  Terhon kerätessä 35 % kannatuksen. Pientä otosta pilkottiin vielä miehiin ja naisiin. Muiden puolueiden kannattajat suosivat Terhoa. Saman suuntaisia tuloksia saivat myös Alman ja Lännen Median tilaamat tutkimukset. Yhtä johdonmukaisesti persujen johto vähätteli kyselyiden tuloksia. Selitys oli, että edustajat ratkaisevat tuloksen eivät kannattajat.

Straw Poll tutkimus

Jenkeissä puhutaan straw poll kyselyistä.  Eli heitätään korret ilmaan ja katsotaan mistä tuulee.  Kyse on usein yhden asian selvittämisestä: oletko puolesta tai vastaan.  Mukavuusotos voi tulla kyseeseen. Tilastollisuus ei ole aina lähtökohta. Perussuomalaisten vaaliasetelmassa edustavan otoksen laatiminen olisi ollut lähes mahdotonta.  Siksi tutkijat ottivat riskin arvioimalla kannattajien näkemyksia ja arvioivat sen riittävän.

Miksi kannattajakysely oli suuntaa-antava?

Perusuomalaisten puoluekokouksiin voi osallistua kuka tahansa puolueen jäsen, joka on jäsenmaksunsa maksanut. Toisin on muissa puolueissa, joissa piireillä ja paikallisyhdistyksillä on omat kiintiönsä puoluekokouksiin.  Edustajat valitaan usein puolueiden aktiivisista jäsenistä. Nämä henkilöt ovat ennakkoon tiedossa ja heihin voi pyrkiä vaikuttamaan. Väitän, että perussuomalaisten kokousedustajat ovat lähempänä tavallista äänestäjää kuin muissa puolueissa ja heitä on vaikeaa lobata.

Hillotolppa toisille – toisille ei

Tänään on tutkimustoimistoissa heitelty yläfemmoja.  Ennusteet pienellä riskilläkin pitivät paikkansa – myös suuruusluokka oli kohdallaan. Tutkijat saivat ”tili- ja vastuuvapauden”.  Tällä kertaa gallupit äänestivät oikein – vai mitä Timo?

 

 

 

 

 

United Airlines ” tuotti” taas vuoden YouTube hitin – nyt ei murjota kitaroita vaan matkustajia!

 

Seitsemän vuotta sitten country-bandi oli matkalla Halifaxista Chicagoon. Soittajat  seurasivat  koneen ikkunasta kauhulla kuinka  heidän kitaroitaan heiteltiin holtittomasti ruumaan.  Perillä kitarat todettiin pahoin vartioituneeksi.  United Airlines kieltäytyi jääräpäisesti korvaamasta syntynyttä vahinkoa ja pallotteli asiakasta muutenkin mielivaltaistesti.  Suivaantuneet musikantit väsäsivät kurjasta kohtalostaan kantrirallin, joka sai youtubessa kymmeniä miljoonia katselijoita peitoten Madonna ja monen muun maailman staran musavideot.  Amerikkalaiseen tyyliin tarinalla oli happy end.  Bandi nousi tuntemattomuudesta hitintekijäksi.  Kaverit  sopivat riitansa lentoyhtiön kanssa, löivät kättä ja rahoiksi  esitelmöimällä tarinaansa. Katso tästä:

http://www.davecarrollmusic.com/book/

Good so far?  Vaan ei United oppinut läksyään somen voimasta.   Noin kuukausi sitten täyteen buukatusta koneesta  kannettiin ulos matkustaja,  joka  sai ikäviä ruhjeita raahauksen seurauksena.  Useampi matkustaja  videoi tapauksen ja sitä edeltäneen keskustelun. Pahaksi onneksi matkustaja sattui olemaan lääkäri ja hän on erittäin tarkasti kirjannut hänelle syntyneet vahingot.  Odotettavissa on miljoonien kanne ja pitkä oikeusprosessi, joka jatkaa Unitedin  brandin alasajoa .  Eri uutiskanavien ajankohtaisvideoita on katsottu miljoonia kertoja. Twitter on laulanut vaikka  United tj. Munzon on pyydellytkin julkisuudessa anteeksi yhtiön hölmöilyä.

 

Mietin miten on mahdollista,  että 2000-luvulla valtava palveluyritys syyllistyy  virheeseen, joka muistuttaa lähinnä kanta-asiakkaan ulosheittoa  pikkukaupungin krouvista. Mihin ovat valuneet satojen palvelukonsulttien teoriat ja valmennukset?  Vai eikö palveludesignissa tai crowd soursingissa oltu käyty läpi erilaisia raahaamiskonsepteja?

 

Taustalla täytyy olla eräänlainen palvelukulttuurin ja turvamääräysten  noudattamisen yhteentörmäys tai paremminkin yhteen sovittamattomuus. Kaikki tiedämme, että lentoyhtiöt ylibuukkaavat koneita.  Ylibuukatulla koneella ei lähdetä matkaan.  Miten ylibuukkaus puretaan onkin toinen juttu.  Yleensä raha ratkaisee. Olen itse todistanut huutokauppaa, jossa tonnilla ja  viiden tähden hotelli yöllä voideltu matkustaja poistuu myhäillen venyttämään matkaansa. Olisiko tohtori Daolle pitänyt löydä ikävän arpaonnen  lisäksi platinakortti käteen kaikille herkuilla vankilauhkausten sijaan?   Tosin jälleen  amerikkalaiseen tapaan kelpo tohtori voi saada miljoonakorvaukset, ja  mahdollisesta esikoiskirjastaan  mukavatlisätulot – joten Dr. Daon ammatinvaihto voi olla hyvinkin mahdollista. Confused? – Please look the next episode…

 

Kansa luottaa tutkimuksiin – mainonnanasiantuntijat eivät?

195

M&M:n numerossa kahdeksan oltiin haastateltu neljää markkinointiviestinnän ammattilaista. Pikahaastattelussa kysyttiin mielipiteitä tutkimustiedon käytöstä mainonnassa.  Oltiin varauksellisia, varovaisia tai ainakin monimutkaisia mielipiteissä.  Onneksi monet mainostajat ovat rohkeampia.  Mieleeni tulee spontaanisti lähiajoilta  mm. DNA, Danone, POP-pankki, Volvo ja Sanomalehtien liitto.

WIN Gallup International julkaisi  syksyllä 2014 ESOMARin vuosikokouksessa yli 50 maassa tehdyn kansainvälisen vertailututkimuksen markkinatutkimuksen luotettavuudesta ja vastausten todenperäisyydestä.  Me suomalaiset olimme vastaamisen rehellisyydessä sekä luottamuksessa kyselyn kärkeä.  Jos joku haluaa tietää missä maassa vastauksia kaunistellaan voi kääntyä Taloustutkimuksen puoleen, joka osallistui tutkimuksen tekoon. Miksi tutkimuksia ei käytetä, jos tuloksiin  luotetaan?

Vaatimattomuus kaunistaa?

”Älä ny pullaas tukehru” totesi tamperelainen kaverilleen, joka innostui onnistumisesta. Jenkeissä mainonnassa käytetään surutta  omaa brandia tai yrityksen mainetta tukevia tutkimustuloksia.  Tutkimus mielletään luonnolliseksi osaksi markkinointia tai sisällön tuojaksi yritysviestinnässä. Meillä laitetaan printin alareunaan varovaisesti ”Suomen arvostetuin brandi tuoteryhmässään viidettä kertaa”.  Reippaasti vain tuloksia julkistamaan, eivät ne siellä yrityksen intrassa mainetta paranna.

Osaamattomuus

Monet mainonnantekijät eivät kohtaa tutkijoita oikealla tavalla.  Tutkimustietoa käytetään kyllä suunnittelussa ja kohdentamisessa, mutta tuloksia ei tuoda julki.  Toisaalta tutkijatkin ovat joskus harmaita hiirulaisia, eivätkä tohdi avata selkeästi mitä kaikkea hyödynnettävää tuloksista löytyy.  Tarina jää  kertomatta kun seistään lukuviidakossa. Luovat, kysykää ja haastakaa tutkijat, tehkää yhteistyötä.

Luottamuksellisuus

Kuuntelin kotipankkini hallintoneuvostossa loistavia NPS lukuja, tulos oli 69 – koko ryhmän tavoite oli 70, Hienoa, mutta miksei tulosta kerrota ja avata asiakaskunnalle – onneksi  tuloksesta kerrottiin sentään henkilökunnalle. Usein NPS-luvut ovat sen verran kovaa tavaraa ylimmällekin johdolle,  jopa osaelementti palkitsemisjärjetelmässä, ettei tulosten esittely Salkkareiden mainostauolla tule kyseeseen. Miettisin kyllä voisiko linjaa keventää.

Lopuksi: Kun tutkimusasioita pohditaan mediassa olisi paikallaan kysyä näkemystä myös tutkijoilta.  Tälläkään kertaa ei otokseen osunut kokenutta markkinatutkijaa tutkimustoimistosta.

 

 

 

Ratkaisiko suurmoskeija kuntavaalin valtakunnallisen voittajan?

moskeija

Kuntavaalien tarkastuslaskenta on  käynnissä. Analyytikot ja kolumnistit ovat julistaneet voittajat ja syylliset tappioihin.  Syitä on haettu hallitusvastuusta, SOTEsta ja sankariehdokkaista.  Tutkimusyritykset onnistuivat varsin hyvin ennakoimaan kaiken muun paitsi Kepun tappion syvenemisen sekä Kokoomuksen loppukirin.  Jan Vapaavuoren sensaatiomainen äänimäärä nosti Kokoomuksen kannatusta karkeasti prosentilla. Oliko kyse Vapaavuoren erinomaisuudesta pormestariehdokkaana vai Vihreiden moskeijamyönteisyydestä? Vihreiden ehdokkaista 4/5  suhtautui hankkeeseen vähintään varovaisen myönteisesti.

Tutkimustuloksia vai simulointia?

Iltalehdessä hehkutettiin 12.4.  analyytikkoyhtiö Accuscoren osuvuutta.  Kysehän ei ole tutkimusyrityksestä vaan Accuscore käyttää muiden tutkimuksia ja aiempia vaalituloksia.  Ennakkoäänistä tehty arvio oli tarkin – mikä yllätys!  En pidä siitä, että simulointeja verrataan tutkimustuloksiin.  Alla  on ”köyhän miehen  analyysi”.  Eli Taloustutkimuksen ja TNS Kantarin maaliskuun normimittausten aritmeettinen keskiarvo. Pieniä ovat poikkeamat vaalitulokseen nähden  ja reilusti sen kuulusian virhemarginaalin sisällä.  TNS:n kokonaispoikkeama oli Taloustutkimusta hieman pienempi, mutta Taloustutkimus ”tiesi” kärkikolmikon maaliintulojärjestyksen oikein.

Vaalitulos TNS+TOY ka. 3/17 Poikkeama
Kepu 17,7 19 -1,3
SDP 19,3 19,35 -0,05
KOK 20,7 19,05 1,65
Vihr 12,4 12,35 0,05
PS 8,8 9,85 -1,05
Vas 8,8 8,7 0,1
RKP 4,9 4,95 -0,05
KD 4,1 3,75 0,35

 

Gallupit eivät äänestäneet tälläkään kertaa  Timo

Timo Soini on monesti peräänkuuluttanut mielipidetutkijoiden tulosvastuuta.  Etenkin silloin kun tulos on ollut Soinille ennakoitua mieluisampi. Kyselyt lupailivat Persuille vähintään 10% tuloksen. ALMA-kysely  anto  jopa 11,2 %. Näkyy toimivan tämä Perussuomalaisten tulosennuste aina samalla tavalla – sekä nousu- että laskutrendit eivät näy täysimääräisenä.  En ole huomannut vielä Soinin moitteita. Väki ei kuulemma lähtenyt liikkeelle. Taisi tulla kampanjaan jonkin sortin maalilaukka.

 

Seuraava tutkimushaaste on maakuntavaaleissa

Maakunta vaalit käydään kahdeksan kuukauden kuluttua.  Tulevien 18 maakuntien väkimäärät poikkeavat toisistaan valtavasti.  Pohjois-Karjalassa asukkaita on vajaa 100.000 ja Uudellamaalla 1,6  miljoonaa. Valtuutettuja valitaan 59-89 maakunnan koosta riippuen. Pienissä maakunnissa on kyse laajennetusta kuntavaleista kun taas Ruuhka-Suomessa käydään pienimuotoiset EK-vaalit. On tässä tutkimushaastetta!

 

PS.

Veikkasin kotikuntani Orimattilan kuntakisan  maaliintulon  oikein.  Kepu pysyi äänimäärällä mitaten kaupungin ykköspuolueena saaden 8 paikkaa, mutta paikkapiikki tuli Kokoomukselle kiitos vaaliliiton KD:n kanssa – 9 paikkaa.  SDP pysyi kolmosena kuudella paikallaan, mutta niskaan hengittää vaalivoiton kerännyt Perussuomalaiset samalla paikkamäärällä.  Hämmentäjäksi arvellaan Sitoumattomien ja Vihreiden ryhmää, jotka molemmat nappasivat 2 paikkaa – lehmäkauppoja odotettavissa.

 

 

”Tutkimukset ovat varsin luotettavia, mutta äänestäjät arvaamattomia” – Kuntavaalin tulos on auki

Maali

 

Sitaatti on politiikan tutkijan Erkka Railon blogista. Vaaleihin on aikaa viikko ja vaalikuume tai –kiima alkaa vihdoinkin nousta.  Selvää on, että suurimman kuntapuolueen tittelistä käydään valtakunnallisesti tiukka kisa.  Voittajiksi ovat ilmoittautuneet niin Keskusta, Sdp  ja  toki Kokoomus. Isot mediayhtiöt Alma, Sanoma ja YLE ovat julkaisseet ennusteensa.   Miten hyvin HS Gallupin tai YLEn tuore kannatuskysely ennustavat vaalitulosta?  Kolme avaintekijää vaikuttaa mielipidemittausten tuloksiin, jonka johdosta kannatuskysely on aina päivän ennuste ei vaalitulos.

Tutkimusmenetelmä

Tarkimmat kyselyt tehdään puhelinhaastatteluin. Nettikyselyt eivät edusta hyvin senioriväestöä. Haastattelun otos muodostetaan väestötietojärjestelmästä iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.  Poiminnan jälkeen henkilöihin yhdistetään puhelinnumero.  Otoksesta jäävät pois salaiset numerot, prepaid-liittymät ja ainakin osin yrityspuhelimet. Näin kyselyiden ulkopuolelle jää noin 20 % äänioikeutetuista. Tutkimusten mukaan prepaid-liittymiä käyttävät useimmin pienituloiset, kuten työttömät ja opiskelijat,  joten he ovat vaarassa jäädä kyselyissä aliedustetuiksi.

Äänestysaktiivisuus ja  epävarmat äänestäjät

On tutkittu, että etenkin Keskustan ja Kokoomuksen kannattajat ovat aktiivisia äänestäjiä.  Jos äänestysprosentti jää alhaiseksi tästä hyötyvät ns. vanhat puolueet.  Nuorten äänestysaktiivisuus on todellinen huolen aihe.  Osin siksi vihreiden kannatuskyselyissä keräämä saalis ei toteudu vaaliuurnilla. Kuntakohtaiset erot ovat melkoiset. Suurissa kaupungeissa äänestysprosentti oli 2012  alle  60 % ja  pienissä maalaiskunnissa lähes 70 %. Kotikunnassani Orimattilassa prosentti oli 55,2 kun se esimerkiksi Kristiinan Kaupungissa oli 73,6. Näissä vaaleissa aiempaa useampi kansalainen on epävarma äänestyskäyttäytymisestään, mitä puoluetta aikoo äänestää ja äänestääkö ylipäätään ketään. Kyselyissä  selvitetään toki vastaajaan äänestyskäyttäytymistä ja vastauksia painotetaan äänestysaikeiden mukaisesti. Epävarmuustekijän ennakointi täysimääräisesti on kuitenkin mahdotonta

Puolueiden toiminta – paikallisuus korostuu

Puolueiden loppukiri saattaa aikaansaada merkittäviä muutoksia.  Siihen kampanjoinnilla pyritäänkin.  Peli ei pelattu ennen kuin viimeinenkin makkara on paistettu ja ilmapallo puhallettu. Moni äänestäjä pohtii päätöstään loppuun asti eivätkä paikalliset teemat ja voimasuhteet näy  kansallisissa ennusteissa.  Mielenkiintoisen asetelman tarjoaa  pormestarikisat, jossa etenkin Helsingin asetelma on kutkuttava Kokoomuksen ja Vihreiden välillä. Muut puolueet katsovat jääneensä julkisuudessa kisan varjoon.   Onko  sitten demokratiaa jos yksi puolue voittaa ykköspaikan parilla prosentin kymmenyksellä ja päättää sisäisesti kuka kaupungin ykköspostille asetetaan?   Kaikissa keskisuurissa kunnissa on joku teema ylitse muiden.  Orimattilassa se on Hennan puutarhakaupunkihanke, joka jakaa näkemyksiä puolesta ja vastaan jopa puolueiden sisällä.

Oma veikkaus

Olen pitkin talvea seurannut kannatusmittausten trendejä.  Kisa on tasoittunut päivä päivältä. Julkaisen tässä oman ennusteeni, joka perustuu TNS Kantarin ja Taloustutkimuksen viimeisin kyselyihin ja kokemuksiini yritysten aiempien vuosien onnistumisesta. SDP:n soppatykit ampuvat vielä yhteislaukauksen, Kokoomuksen ämpärit viedään käsistä ja Kepun vaalituvilla haitari soi yhä kovaäänisemmin. Kärkikolmikon takana käydään tiukkaa kisaa kakkosdivisioonassa. Kestää Vihreiden kaula?  Onnistuuko Persujen etusuoran nykäys ja miten Vasemmistoliitto pärjää uudella profiilillaan kuntatasolla?

Alla veikkaukseni:

SDP 19,5
Kokoomus 19,2
Keskusta 19
Vihreät 12
PerusS. 11
Vasemmistol. 8,7
RKP 4,8
KD 3,8
Muut 2
yht. 100%

 

Entä miten käy Orimattilassa? Arvelen, että kärkitroikka on sama kuin 2012, mutta voittajan määrittelyyn saatetaan tarvita maalikameraa.

SOTE-sopan jälkeen kunnille jää muitakin tehtäviä kuin lumenluontia

 

WP_20170306_001

Kuntavaaleihin on aikaa vajaa kolme viikkoa.  Kamppailu kunta herruudesta kiristyy.  Kokoomus, Keskusta ja SDP kellottivat kaikki runsaan 19 % kannatuksen. Oman arvioni teen kun YLEn kysely on julkistettu. Tulevat valtuustot ovat ison muutoksen edessä. Ensin aloitetaan nykymallilla ja vuonna 2019 siirrytään maakuntaohjattuun Sote-maliin, jonka lopullisesta muodosta ei olla vieläkään täysin varmoja. Se jo tiedetään, että kuntien verotuloista lähtee karkeasti puolet. Orimattilassa tämä merkitsee verotulojen supistumista 30 miljoonalla. Mielestäni on merkillistä, että julkisuudessa vähätellään kuntien tulevia tehtäviä ja keskustellaan sotesta, joka ei jatkossa ole kuntien vastuualuetta.  Joidenkin kolumnistien mielestä kunnille jää lähinnä perusopetuksen järjestäminen ja lumenluonti. Politiikantutkija Erkki Railo arvioi Talouselämässä vallan siirtyvän maakunnille lähes kaikista merkittävissä asioissa.

Ei se nyt näin mene. Verotulot puolittuvat – eivät tehtävät. Vai onko joku sitä mieltä, että sivistystoimi kokonaisuudessaan, kunnan elinvoiman edistäminen, elinympäristön kehittäminen sekä paikallisen identiteetin ja demokratian vahvistaminen ovat lumenluontiin verrattavia vähäisiä asioita? Mikäli kunnan talous sakkaa, voi päättäjille tulla houkutus säästää suurimmassa menoerässä sivistystoimessa liikuntatoimi mukaan lukien.  Lyhytnäköiset säästöt johtavat helposti muutaman vuoden viipeellä maakunnan sote-kulujen kasvuun  sosiaalisten- ja terveysongelmien lisääntyessä. Laadukkaat hyvinvointi- ja sivistyspalvelut nostavat Orimattilan houkuttelevuutta asuinkuntana, huonosti hoidettuna näistä muodostuu kasvun este.

Orimattilassa on tehty päättyvällä valtuustokaudella pitkälle meneviä strategisia päätöksiä, jotka viitoittavat kuntapäättäjien lähivuosien työtä.  Näitä ovat  muun muassa Hennan aseman rakentaminen, Pennalan ja Keskustan kaavoituspäätökset, urheilutalohanke sekä uusi hallintomalli.  Näillä päätöksillä yritetään parantaa Orimattilan elinvoimaisuutta ja reagointikykyä. Viime viikolla ilmestyneessä kahdessa eri arviossa – Suomen Kuvalehti ja YLE – Orimattila arvioidaan kolmen tähden kunnaksi. Rakennemuutoksesta ollaan analyysin mukaan selvitty kohtuullisesti ja tulevaisuus on vielä omissa käsissä, jos vain pystytään rohkeaan päätöksentekoon. Kasvua on saatava aikaiseksi sujuvalla kaavoituksella sekä aktiivisella ja osallistuvalla elinkeinopolitiikalla. Muuten edessä on muuttotappioita sekä alenevan talouden kierre, joka ruokkii itseään.

Kyselytutkimusten mukaan kuntavaalit eivät näyttäisi kiinnostavan kuntalaisia samassa määrin kuin 2012. Äänestysprosentti uhkaa vajota alle 60 prosentin. Toivottavasti gallupit ovat tässä asiassa väärässä.  Kuntavaalit ovat ainoat vaalit, jossa äänestäjä tuntee useamman ehdokkaan henkilökohtaisesti ja voi omakohtaisesti arvioida näiden henkilöiden kykyä hoitaa yhteisiä asioita. Tuttua valtuutettua on myös helppo haastaa vaalikauden aikana.  Kunnallinen päätöksenteko perustuu pitkälti yhteistyöhön eri valtuustoryhmien ja virkamiesten välillä. Kompromissejä on osattava tehdä, jotta juna liikkuu – vastakkainasettelu tai yhden asian lobbaus ei ole mahdollista.  Toivottavasti Orimattilassa käydään vaaliuurnilla vilkkaasti ja osoitetaan, mihin suuntaan ja miten kuntaa tulee jatkossa kehittää.

 

Vaalikone – äänestäjän Tinder vai ehdokkaan tulikoe?

vaalikone

Kyllä niin jokunen ehdokas mielensä pahoittaa kun vaalikonetta täyttelee.  Ennen riitti kun ehdokas laittoi ilmoituksen lehteen,  jakoi hernekeittoa torin kulmalla ja tapasi tuttuja lähikuppilassa.  Nyt pitää olla aktiivinen somessa, luoda profiilia ja vastailla vaalikoneisiin. Vietin viikko sitten puolisen päivää vaalikoneiden ihmeellisessä  maailmassa.  Kokemukseni perustuvat Hesarin ja YLEn masinoiden käyttöön.

Profilointi

Aluksi ehdokas   liittää oman kuvansa vaalikoneeseen. YLE  vaatii  tuoreen selfien,  mutta Hesari antaa sentään käyttää valmista materiaalia,  jos sellaista on.  Monenkirjava  galleria on syntymässä.  Tietoina puolue, nimi, ikä ja koulutus ei riitä.  Heti pitää kertoa miksi olisi pätevä hoitamaan muiden asioita ja mitkä ovat ehdokkaan keskeisimmät vaaliteemat. Minua ihmetytti miksi kyseltiin vuosituloja  ja  vaalibudjettia. Suurissa kaupungeissa ehdokkaalta voi palaa tuhansiakin euroja, mutta pienillä paikkakunnilla pärjätään  kympeillä tai korkeintaan satasilla, jos omalle ajalle ei laske hintaa.

 

Kysymykset

Kymmenien kysymyksen patteristo kattoi kiitettävästä kunnan  tulevat tehtävät.  Joltain osin  kysymyslogiikka ei auennut.  Miksi päijät-hämäläisen  ehdokkaan tulisi ottaa kantaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen lippujen hintaan?  Ei sentään kysytty kantaa Malmin lentokentän säilyttämisestä. Lisäksi joukossa oli täysin kuntavaaleihin kuulumattomia kysymyksiä kuten – yllätys yllätys – homojen ja lesbojen  avio- ja adoptio-oikeus?  Eikös tämä asia käsitelty  eduskunnassa maaliin asti. Tuskin Orimattilan kaupungintalolla  tästä äänestellään.  Ilmeisesti  muiden samantyyppisten  arvokysymysten kanssa ehdokas sijoitetaan  tietyn nelikentän kulmaan  ja siten arvioidaan onko ehdokas patavanhoillinen vai puna-vihreä.

Asteikkoja tutkijana kritisoin.  Ehdokkaan piti olla väittämien kanssa melko tai täysin  samaa/ eri mieltä. Keskelle  oli YLEllä varattu vaihtoehto  ”ohita kysymys”,  josta kone lopuksi herjasi.  Eikö ehdokkaalla saa enää olla neutraaleja näkemyksiä?  Vaikea on rakentaa selvää näkemystä esim.  SOTEn  valinnanvapaudesta kun asia on vielä  kesken eduskunnassakin.

Videot

Tämä oli todellinen ”Kätevä emäntä osio”.  Samulin apua olisi tarvittu.  Ehdokkaan oli pakko tehdä itsestään vähintään yksi video saadakseen monivalintakysymysten vastaukset  koneeseen.  Ohjeet olivat selkeät, mutta eivät käytännössä täysin toimivat.  Tabletilla kuvaus onnistui, mutta video ei siirtynyt koneeseen.  Onneksi älypuhelin toimi  moitteetta.  Ehdokkaalla oli 30 sekuntia aikaa perusteella mitä muutoksia tekisi yksinvaltiaana kotikunnassaan tai minkä asian puolesta on valmis taistelemaan.  Ehdotan, että YLEn vaalitentissäkin puolueenjohtajille annetaan aikaa tuo 30 sekunnin vastausaika. Ei mene kerralla purkkiin.

Yle odottaa, että 60 % ehdokkaista vastaa vaalikoneeseen, mikä tarkoittaisi yli 20.000 vastausta.  Epäilen, että kaikilla ei ole edes  sellaista puhelinta tai tietokonetta, että haaste onnistuisi edes teknisesti.  Viikonloppuna  YLEn kone oli kaatunut viime hetken vastaajien ryntäyksestä. Melkoinen kansallinen tubecon on kuitenkin syntymässä.  Näin Lahden MM-hiihtojen  jälkeen voikin todeta:  Näihin kuviin – näihin tunnelmiin.

 

Kuntavaaleissa käydään monta kisaa – pysyvätkö kannatusmittaukset perässä?

 

Kansanvallan triathlon on alkamassa.  Vuoden sisällä edessä ovat kunta-, maakunta- ja  presidentinvaalit.  Kuntavaaleihin on aikaa seitsemän viikkoa. Puolueet ovat ajamassa vaalivankkureitaan asemiin. Ehdokkaiden haku sujuu vaihtelevasti. Suurissa kaupungeissa on runsauden pulaa kun taas pienemmillä paikkakunnilla on kaikki kivet  käännettävä listojen täyttämiseksi.  Puoluekokoukset ja –risteilyt on pidetty , joten ulospäin yhtenäisesti ollaan valmiita taistelemaan kuntavaalien voitosta vaan mistä voitosta?

Kenestä suurin kuntapuolue ?

Vuoden 2012 vaaleissa Kokoomus oli äänimäärällään 21,9 % selvästi suurin kuntapuolue.  Kakkoseksi kipusi SDP 19,6 % ja  Kepu oli kolmantena  Sipilän käännettyä suunnan  18,7 %. Nyt SDP  paistattelee kyselyiden kärjessä 21,6 %  valtakunnallisella kannatuksella viimeisessä HS-gallupissa, mutta hei  kyse  on eduskuntavaalien kannatuskyselystä.  Kuntavaalit ratkaistaan  noin 300 kunnassa. Toki kysymyksen asentaa muuttamalla saadaan  ennustetta tarkemmaksi.  Viime kuntavaaleissa  Taloustutkimus mittasi parhaiten  Kokoomukselle  20,9 %, TNS   taas SDP:lle  20 % ja RI Kepulle   18,6 % lukemat  – lähellä oltiin.

Kuka kahmii eniten valtuutettuja?

Kun media irvii Keskustan huonoa vaalitulosta Helsingissä, helposti  unohtuu, että joka kolmas valtuutettu on valtakunnallisesti  keskustalainen.  Anu Vehviläinen  kertoi  Kunnallisalan Kehittämisalan (KAKS) seminaarissa 15.2. Keskustan tavoittelevan vähintään tuota 33 % valtuutetuista.  Ihmeitä pitää tapahtua mikäli SDP  tai Kokoomus kaventaisivat oleellisesti tuota Kepun  1300 valtuutetun etumatkaa.  Tähän asetelmaan eivät  mielipidekyselyt ylety .  Normaalit yli  2000 otokset eivät anna riittävää tarkkaa kuvaa edes maakuntatasosta.   Taloustutkimuksen  yli 10 000 vastaajan Suomi Tänään aineisto antaisi suuntaa, mutta aineisto on kerätty pitkin vuotta.  Uskon, että maakuntakohtaisia erilliskyselyitä kuitenkin nähdään.

Kuka osaa keskittää ?

Vihreät saivat valtakunnallisesti neljänneksi eniten ääniä 8,5 %,  mutta valtuutetuissa tuli turpiin RKP:ltä  paikoin 480-323, vaikka RKP:n  kannatus oli vain 4,7 %. Toki Vihreiden kannatus kasvaa sitä mukaan  mitä kauemmaksi  erämaat jäävät.    Vihreät panostavatkin   suuriin kaupunkeihin ja Helsingissä valta saattaa vaihtua Kokoomukselta Vihreille.  Tämä povaavat  valtakunnallisten tulosten  tarkemmat analyysit pienellä varauksella. Erillistutkimus Helsingistä tehdään varmasti.

Eli ei  se äänten määrä vaan ehdokkaiden määrä. Tässä Perussuomalaistenkin tulos oli selvästi Vihreitä tasapainoisempi tuottaen  lähes 1200 valtuustopaikkaa.  Jos  Persut keräisivät edes tuon EK-kyselyiden  9-10 % kannatuksen niin Bottalla voitaisiin taas juhlia,  ehkei  jytkyä mutta nytkyä eteenpäin kuntapuolueena.

Onko maineella  väliä?

Pitkin talvea on putkahdellut  esiin tutkimuksia puolueiden yleisistä mielikuvista.  KAKSin  teettämän tutkimuksen mukaan kaikki kolme suurta puoluetta ovat käytännössä yhtä  kyvykkäitä  hoitamaan kunta-asioita: KOK 42 % SDP 41 % ja Kepu 40 % vastaajista. Puolueiden  yhdessä TNS Kantarilta tilaaman  imagotutkimuksen mukaan Kokoomus on petrannut vahvasti ylimielistä kuvaansa.  Kepun teflonpinta kestää vieläkin, mutta SDP kipuilee uudistumiskykynsä kanssa – siihen ei uskota. Käänsikö Lahden kokous lehden äänestäjien mielessä – epäilen ettei aika riitä.  Mutta kuten  Antti Rinne totesi  KAKSin tilaisuudessa, kuntavaalit ovat myös valtakunnallisen politiikan väliarvio. Siinä  oppositio asema voi tuottaa hyvääkin  tulosta.